maanantai 7. joulukuuta 2020

Joulukaktus

Kukkien kaipuussa nappasin heräteostoksena Lidlistä joulukaktuksen. Pinkkejä kukkia odotellessa. Tätä voisi yrittää pitää hengissä pidempäänkin. Sisäkukkien kanssa kun ei oikein meinaa luonnistua. Tuppaavat jostain syystä kuolemaan 🙈 (joko liika- tai alikastelen luulen)

 


lauantai 5. joulukuuta 2020

Puutarha talviteloilla

 Tulipa pitkä hiljaiselo. Ihan piti käydä lukemassa viimeisin postaus mihin viimeksi jäin. Tapahtui joka vuoden perinteinen äkkikyllästyminen hiljentyvään puutarhaan. Valokaan ei riitä työviikolla pihalla puuhailla. Jotain pientä tullut sentään tehtyä lunta ja pakkasia odotellessa. Kukkaruukut tyhjensin, kelpoa multaa kallion rautatieomenapuun juurelle ja vähän vanhimmalle riippapihlajalle. Lehdetkin ruohonleikkurilla silputtu. Vielä viime viikolla löysin ihmeekseni kukkiakin rannassa tauon jälkeen käydessäni.

Tarhalyhtykärhö Duchess of Albany kukki 29.11. näin virkeänä kahden asteen pakkasessa

Toivottavasti ymmärtää kukkiessaan talveenkin samalla valmistautua. Ei taida raukka olla kotoutunut vielä Suomeen aiemmin Puolan oloihin tottuneena.

Koreaköynnöskuusama Serotinan muutama terälehti ilahduttivat myös harmaudessa.

Kukkapenkeistä myös siistin talventörröttäjät jo melkein kuukausi sitten. En vain itse tykkää epäsiisistä ilmeestä enkä ole kyllä huomannut mitään haittaakaan leikkaamisesta vaikka useamman vuoden jo pääosin näin tehnyt.

Maksaruohot ja kuunliljan kukintojen varret lähtivät.

Syysleimut ja pionit eivät olleet enää ilo silmälle.

Marraskuun alussa jaksoi aurinkokin vielä hiukan valaista penkin puolelle. Nyt ei taida enää jaksaa talon yli paistaa.

Tyhjältä tämäkin kieltämättä näyttää lumipeitettä odotellessa. Keijunkukista kuvat muistiin jotka säilyttävät mukavasti värinsä syksylläkin.
 
Tämän päivän otos. Lumetonta on. 

Venekin odottaa peitettynä kesää talon nurkalla.

Viime viikonloppuna oli sopivasti mukava pieni plussakeli joten innostuin siistimään metsänrajan penkin. Taka-ajatuksena oli tosin pakko saada valmiimpaa kompostia pois jatkosäilytyspaikastaan pallokompostorista joka uhkasi täyttyä jo ennen talvea.

Neulaspeite piti ensin saada pois pikkuharavalla rapsutellen. Apuri oli puuhassa mukana.

Tulipa siisti. Pintaan kelpasi laittaa puolivalmista kompostia joka tähän vuodenaikaan ei varmasti enää talveen valmistautumista häiritse. Keijunkukat nousivat ihan erilailla esille.

Tuohon katajien eteen kuskasin neulastensekaisen pintamullan. (Kuva viime viikolta kun ohuttakin ohuempi lumipeite oli satanut)

Kasaa aion hyödyntää ja siirtää keväällä parempaan paikkaan tämän viime kesän hankinnan alppiruusu Royal Rosyn joka näyttää jo yhden kesän jälkeen jäävän viereisen Mustilanhortensian alle (nyt lehdettömänä taustalla).

Ja kyllä nyt kelpaa talvellakin kompostoida kun ei tarvitse enää pimeälle varaston nurkalle biojätepussia kuskata. Mies asensi valon.

Ja vielä viimeiseksi rautatieomenapuun tilannekuva. Alhaalta tuo isoin roikkuva oksa ensi vuoden puolella lähtee mutta vähän emmin uskallanko jo kevätleikkauksena sen tehdä kun loppukesästäkin tuli leikattua.

Ylimmistä oksista pientä leikkausta ja jokohan alkaisi ensi kesänä jo vähän näyttää joltain. Suuri haave saada tähän kausivalot talveksi kun riittävästi kasvaa.

Päivittelen ehkä joskus talven mittaan blogia jos fiilis iskee. Veikkaan tammikuulla taas innostuvani puutarhailusta ja ehkä suunnitelmia ensi kesäksi taas tänne laittelen.