Kevätkukkijoiden istutus alkuun

Tutkin sipulipussien kasaa ja päätin aloittaa tänään varovasti istutukset valkovuokoilla (jotka eivät kylläkään ole sipuleita vaan juurakoita) ja parilla crocus-pussilla. Muut saavat odottaa hiukan viileämpää maata.

Sipulipusseja on kertynyt jo laatikollinen istutettavaksi. 

Valkovuokkoja hankin kahta laatua 10kpl kutakin. Valkoinen kerrottu Anemone nemorosa Vestal ja violetinsävyinen Robinsoniana. Viime syksynä istutin ensimäiset valkovuokkoni jolloin hetken ihmettelin miten nuo juurenpätkät kuuluisi maahan laittaa. Ymmärtääksen ovat melko pintajuurisia joten arviolta 5cm syvyyteen laitoin maansuuntaisesti ja sieltä ne keväällä pintaan ponnistivat tosin harmikseni pelkkien lehtien voimin. Muistiin merkittäköön että juurakoita on nyt muutama kutakin hunajamarjapenkissä, terassin penkissä päivänliljojen lähellä, kallion rautatienomenapuun juurella sekä kuutamohortensian ja Bougie kesähortensian juurella. Kun keväällä kuitenkin niitä etsiskelen 😂 

Lidlin ostokset Crocus King of the Striped, Vanguard ja Barr’s Purple olivat jo alkaneet hiukan pusseissaan heräillä joten ne pääsivät myös maahan.

Istutin samaan ryppääseen pikkutalvioiden ja syreeni Moskovan Kaunottaren kanssa. Tämä kohta yleensä sulaa pihan puolelta ensimmäisten joukossa joten aikaiset crocukset varmasti keväällä kyllä ilahduttavat kukkiessaan. Korkeampia tulppaaneja ei tähän voi istuttaa ränsistymään kun eivät kasvillisuudella peity mutta pitäisiköhän niitä pienempiä tähän vielä laittaa.

Valittelin joskus kukinnan jälkeen rumaksi jääviä syysleimu Sherbet Blendejä. Ruskeat terälehdet eivät ole varsinainen kaunistus tässä vaiheessa syksyä.

Pientä syyspuuhaa myös aloitin. Kerrankin sain käytetyt ruukut pestyä ennen talven tuloa. Onnistuipa vielä pumppuvedellä suihkutellen ilman jäisiä näppejä

Kompostoriakin sai taas tyhjennellä. Kuiviketta on kerrankin ollut riittävästi ja tuotoksesta näkee että keskellä on ollut kuumat oltavat. Ehkä alan viimein oppia tämänkin taidon.

Puolivalmista kesän aikana syntynyttä multaa alkaa olla taas mukavasti. Keväällä tuota olisi mukavampi levitellä kun tulee niin siistin näköistä. Vaan mahtuuko talvella enää läpökompostoria tyhjentämään jos ei syksyn aikana tätä vajenna.

Loppuun edes joku nätti kuva. Kukkien puutteessa kuva terassilta auringonlaskun aikaan.

Ihanasta viikonlopun ulkoilukelistä sitten nauttimaan. ☀️

Syyskuun lämpöaallon aikaan

 Syyskuun lopullehan iski oikein lämpöaalto. Jospa päiväiset jopa 20-asteeseen nousevat lämmöt auttaisivat nupullaan olevia kärhöjä aukaisemaan vielä kukkansa. 

Kesän suosikkikin tarhaviinikärhö Pernille sai toisen kukan auki.

Syreenin juuruksen peittokasvit ovat mukavasti levinneet. Siementaimista keijunkukkia violetti- ja viherlehtisenä sekä peittokurjenpolvea.

Nuppuja olisi vielä käsittämättömän paljon noin pieneen taimeen. En ole tässä pihassa moista nuppumäärää nähnyt missään kärhön kasvatusyrityksessäni. Suosittelen ainakin tämän kesän perusteella hankkimaan omaan pihaan jos Pernilleen törmää.

Tarhalyhtykärhö Princess Kate avasi vielä yhden kukan.

Haltiankukka (heucherella) Solar Eclipse saisi näyttää aina syysasuiselta.

Keijunkukka (heuchera) Midnight Rose on punastuttanut muutamia lehtiään. 

Koreaköynnöskuusama Serotina

Pelargonia Appleblossomit kukkivat edelleen. 

Nimettömät pinkit pelargoniat myös. Saavat olla rauhassa niin pitkään kunnes halla vie ja laitan sitten kompostiin.

Eurobulbin tilaus saapui. Postista unohtivat kuitata saapuneeksi määränpäähän mutta arvelin lähteä kyselemään kun olivat viimeisen raportin mukaan jo kaupungin sisällä kuljetuksessa tiistaina. Sieltähän se paketti löytyi.

Hyvin olivat pakattuna kuten viimeksikin

En taida ainakaan sipuleita vielä istuttaa kun maa on aika lämmin. Mitenköhän kevätkurjenmiekat ja valkovuokkojen juurakot, joko ne uskaltaisi vai suorastaan pitäisi istuttaa? Jos ei kellään ole parempaa tietoa niin maahan viikonlopun aikana päätyvät. Kun keksisin ensin vielä mihin 🤔

Kevyttä puutarhailua

 Viikolla olikin melkoinen tuuli. Onneksi meille ei myrsky iskenyt kovinkaan suurella voimalla ja tuhoilta vältyttiin. Viikonlopun aurinkoinen keli houkutteli pieniin puutarhatouhuihin vaikkakin tuuli viilensi keliä aika tavalla. Pihan komeimmasta syysväristä vastaa edelleen tappotuomion saanut haapa. Kaulauksestako johtuen punastutti lehtensä aikaisin.

Pirteä punainen haapa metsänrajan penkin taustana.

Syksyn tuntua on myös kellastuvissa köynnöshortensian ja taaempana näkyvän kuunliljan lehdissä.

Komeamaksaruoho (sedum) Herbstfreude lienee tässä. Viimeisenä kukkansa aukova maksaruoho. Meinaa hallan kanssa tulla aina vähän kiire. Pakkasten uhatessa tämä on korjattava maljakkoon talteen.

Punahattu taittui myrskyn tuulessa kumartelemaan kohti keijunkukkaa.

Syysleimuissa viimeisiä jo viedään, Sweet Summer Purple.

Nimettömän punahatun kukka on jo lähes kokonaan auennut.

Tarhaviinikärhö (clematis viticella) Pernille aukaisi taas nupun ja lisääkin olisi tulossa.

Syksyn toinen punahattuostos aukoo myös uusia nuppuja.

Pikkutalvio (vinca minor) Argenteovariegata päätti olevan kukinnan aika. Kevään ostos jolla taitaa olla hiukan vuodenajat nyt sekaisin.

Sitten pientä fiksailua keijunkukille. Kokeellista yritystä parantaa talvenkestoa istuttamalla kesän aikana ylösnousseet kasvupisteet syvemmälle. Oma tuntuma on että talvesta parhaiten selviytyvät ne jotka pysyvät maantasossa kasvamassa. En ole aiemmin syksyllä tällaista testannut mutta teoriassa voisi toimia. Kasvupisteistä oletettavasti kasvaa uusia juuria, ainakin kevään kokeiluissa.

Turhan pitkäksi venähtänyt lehtiruusuke on altis sään vaihteluille.

Sinne upposi mullan alle.

Sama temppu tehtiin lähes puolelle keijunkukista. Jakamaan en näitä nyt lähtenyt. Epäilen etteivät olisi riittävästi juurtuneet ennen talven tuloa. 

Tuli tuosta pehkosta nyt ainakin siistimpi jos ei muuta iloa.

Ja muutama peittokurjenpolvi tuli vielä siirrettyä syreenipuun juurelle.

Ronskisti vaan pitkä rönsy poikki. Hiukan juuriakin oli jo valmiiksi ja toisessa päässä näkyy vaaleana jo pieni kasvusilmukin josta otollisissa oloissa syntyy lehtiruusuke. Näitä riitti joten syksyisessä kokeilussakaan ei ole menetettävää.

Toiveissa peittävä kurjenpolvimatto puun juurelle.

Sipulit jäivät istuttamatta. Leikitään että syynä on ainoastaan ensi viikolle luvattu jopa +20 asteeseen nouseva lämpötila. Oikeasti ehkä vaan laiskotti liikaa ;) Hollannin tilauskin on matkalla ja saapunee ensi viikolla. Tuossa on pientä puuhaa niiden lidlin sipulien kanssa. Loppuun tilauslistaus jonka sisällöstä ei ollut juuri mielikuvaa ja jouduinkin googlaamaan millaisia kukkia noista nyt on kevääksi kasvamassa.

Syksysävyjä

 Muutama ruskansävyinen kuva piti ottaa ilta-auringossa.

Rannan nuotiopaikka ei ole edennyt kuukauteen. Mahtaneeko tänä syksynä valmistuakaan kun aika kuluu sisäremonttiin. Kivahan tuossa olisi tulen äärellä istuskella syksy- ja talvikylmässä.

Revontuliatsaleassa on hieno punaisen sävy. Jos ei monella kukalla tänä vuonna ilahduttanut niin ainakin syysväri on kaunis.

Kevätatsalean sävy on vielä hailakampi.

Mukavasti tuuheutuneet alkukesällä istutetut patjarikot. Ensi keväälle kukkia luvassa?

Jalokärhö Tae on tehnyt näin ison nupun. Jännitys tiivistyy vieläkö ehtii kukkaan.

Eilen päästiin maistelemaan kiinanlaikkuköynnös Annikin hedelmää ensimmäistä kertaa. Ihan nimensä mukaisesti minikiivi. Maku kuin isommalla esikuvallaan mutta ei tehnyt sitä ikävää kirvelevää tunnetta suuhun. Kyllä tuota ihan hedelmienkin (vai marjojen?) vuoksi kasvattaa. 

Viime kesänä kaulattu haapa aloitti ruskan aikaisin metsänrajan penkin takana. Komean punaiset lehdet. Jokohan tuo alkaisi luovuttaa ja pääsisi ensi kesänä viimein kaatamaan?

Syksyn tuntua on pihalla kovasti. Loppukesästä on ollut mukavaa nautiskella oman puutarhan tuotoksia. Viimeisiä herneitä keräiltiin vielä iltapalaksi. Hyvin ehtivät vielä kypsyä pitkästi kesäkuulla tehdystä kylvöstä huolimatta. Keltaluumu on jo lähes pudottanut lehtensä. Joko se ei pitänyt nosto-operaatiostani tai aloittaa (tänäkin vuonna) talveen valmistautumisensa aikaisin.

Siementaimet maahan

 Aamusta pilkotti hiukan sinistä taivastakin pilvein välistä. Eiliseen verraten keli oli huikean paljon parempi vaikka tuuli olikin kova. Päätin koiran aamulenkin jälkeen ryhtyä tauon jälkeen puutarhatöihin. Terassin penkki on odottanut kitkemistä jo toista kuukautta 🙈. Piti saada tilaa siementaimien valeistutukseen koska talvea ne eivät ainakaan purkeissaan kestä. En ole kyllä varma selviävätkö maassakaan mutta mahdollisuudet ovat joka tapauksessa huomattavasti paremmat. 

Unohdin jälleen kaivaa kännykän esiin ennen aloitusta mutta eiköhän tästäkin jo ilmene kitkemisen tarve. Varsin oli tuuheiksi ruohotuppaat ja nokkoset ehtineet...

Johan parani. Jätin vielä salaatit ja porkkanat maahan kasvamaan.

Sitten joukkio keväästä lähtien enemmän ja kesän mittaan laiskemmin hoidettuja siementaimia.

Jokseenkin hitaasti kasvaneita esikkoja. Suurennuslasit esiin, siinä ovat istutettuina. Varsinaisesti ei tila uhannut purkeissa vielä loppua mutta syksyn tulo pakotti jo istuttamaan että ehtisivät jollain tapaa yrittää juurtua maahan. Nämä ovat siis niitä kerrottujen esikkojen siementaimia jotka kylvin maaliskuussa.

Enkä hennonut kennoihin jääneitä keijunkukkiakaan jättää istuttamatta.

Oikealla isompaan purkkiin aiemmin siirretty taimi ja vasemmalla kennoihin jääneet. Varmasti ihan syystä noita kannattaa koulia isompiin ruukkuihin.

Kuunliljat siirsin samalla vauhdilla terassin reunan viereen. Taitavat olla siementaimia kun noin pieniä enkä muista ainakaan toista itse tähän penkkiin siirtäneeni.

Loput keijunkukat istutin hunajamarjapenkkiin. Ainakin talven yli saavat olla tuossa ja keväällä saatan siirtää muualle jos selviävät. Talvituhojenkin varalla on hyvä olla ylimääräisiä taimia varalla.

Näissä isommaksi kasvaneissa oli jo ihan mukavat juuretkin. Valmiita maahan oikeastikin istutettavaksi. Samalla kehun noita puutarhahanskoja (tai oikeasti siis työhansikkaita) jotka ostin keväällä Motonetista. Vedenpitävät hanskat ovat erittäin tarpeelliset viileässä ja kosteassa kelissä.

Kolme pikkuruista esikon taimea istutin metsänrajan rinnepenkin reunaan. Voin keväällä tästä tarkistaa mistä noita voi yrittää etsiä.

Ja kaksi saivat paikan kalliopenkistä Endless Summer hortensia Twist’n Shout:n juurelta. Hortensiahan ei siis tänäkään kesänä kukkinut. Ensi kesäksi annan sille mahdollisuuden vielä tuossa mutta sitten saa joko siirron muualle tai suoraan kompostiin.

Enempää en saanut aikaan kun alkoi jälleen sataa ja piti kiiruhtaa sisään ruokaakin laittamaan. Nyt oli aika optimaalinen ajankohta istutukselle koska luonto pitää huolen kastelusta. Kesäkuivalla ei näin pienillä taimilla olisi kovin hyviä mahdollisuuksia selvitä. Sipuli-istutukset saavat vielä tovin odottaa, ehkäpä ensi viikonloppuna aloitan niiden parissa. Hollannin tilaus ei ole vielä edes lähtenyt. Eivätpä ainakaan ehdi kuivumaan kun saapuvat sopivan istutuskelin aikaan.