Levikepenkkiä valmiiksi

 Viikonlopun minimitavoite saavutettu ja perunat pääsivät ruukkuihinsa. Poika innostui myös tekemään oman pienen kasvimaan jonka kivien avulla rajasi rannan kallionkoloon. Autoin täyttämään sen mullalla ja sitten poika sai itse kylvää muutaman pienen rivin porkkanaa ja herneitä. Aika hellyyttävää. Toivottavasti tulisi nyt kesän aikana satoakin kun noin vaivaa näki.

Alppiruusu Cunningham’s White on avannut jo useamman kukkansa samaan aikaan kun muiden alppiruusun nuput eivät ole osoittaneet minkäänlaisia heräämisen merkkejä.

Nyt on kyllä hävettävän heikkolaatuinen kuva mutta yritäpä ottaa kuvia navakassa tuulessa varren päässä heiluvasta esikosta. Näkee tästä nyt värit sentään, uusin avautunut kultaesikko siis.

Esikkosikermässä kukkia on taas muutama lisää.

Samassa terassin penkissä kasvaa myös hämyvuokko Robinsoniana.

Kerrotut pikkutalvio (vinca minor) Plenat viihtyvät hyvin hunajamarjapenkissä. Siitä ei myöskään pääse karkaamaan salassa oman mielen mukaan kun taustalla on kalliot ja etuala rajattu muurikivillä.

Narsissit tuntuvat viihtyvän porraspenkissä. 

Valkoinen narsissi jonka nimi on päässyt hukkumaan. Rinnepenkkiä muokatessa löytyi suhteellisen paljon sipuleita joita istutin sattumanvaraisesti mihin sattui paikka löytymään.

Perunat ovat nyt ruukuissaan. Perunoiden ruukkuistutuksesta minulla ei ollut kokemusta joten turvauduin googleen joka ehdotti laittamaan noin 10cm multaa ja siihen perunat peittäen. Perunalannoitetta laitoin myös mullan sekaan. Kun varsia alkaa nousta lisäillään multaa sitten ruukkuihin taas lisää sadon vihertymistä estämään kuten kasvimaallakin mullataan. 

Sitten kivipuuhiin. Kun mullan siirtovauhtiin päästiin innostuin sitten puutarhapolun levikkeen viimeistelyyn. Mielestäni alueen takareunakin kaipasi kiviä reunaansa selkeyttämään. Kävin ostamassa Motonetista kumivasaran jonka avulla upotin kiviä syvemmälle multaan.

Aloitin saunan kulkureitin päädystä joka loppui epämääräiseen kivikasaan. Syyshortensia Dart’s Little Dot oli jäänyt turhan matalalle joten nostin sen ylös, lisäsin multaa ja istutin hortensian hieman kauemmaksi puutarhapolun laidasta.

Levikkeen tämä laita kaipasi mielestäni laittoa. Ennen kuvan ottoa ehdin jo kasata pelkän multaluiskan sijasta kivistä Dart’s Little Dotin kohdalle seinämän joka erottuu katajan vieressä.

Isoimmat kivet alkavat olla käytetty mutta vielä tuohon käyttökelpoisia kiviä löytyi levikkeen taustaakin reunustamaan. On tämä mielestäni aiempaa parempi näin.

Naapurin rajan lähetä kuvatusta kulmasta näkyy rinteen jyrkkyys paremmin. Vasemmalla puoliksi kuvassa Mustilanhortensia. Rinteen alaosaan laitoin myös kiviä ja lisäsin peittokurjenpolvia jo viime kesänä istuttamieni kaveriksi toiveissa saada tähän rinteeseen välttämätöntä maanpeittoa rikkaruohoja estämään ja samalla sitomaan maata juurillaan. 

Melkoiset kivipolut tässä rinteessä nyt risteilee.

Osan kivistä valitsin tarkoituksella melkoisen pitkän mallisina saadakseni ne naputeltua multaan riittävän syvälle. Oletettavasti eivät kovin hevillä tästä karkuun nyt vieri.

Vielä kiviä on jäljellä mutta taidan saada loput sijoitettua siististi saman männyn ympärille jossa ne jo nyt epämääräisesti lojuvat.

Lisää esikkoloistoa

 Muutama kunnon sade on pihaakin kastelemaan saatu, onneksi aurinkokin paistaa vaikka keli viilenikin. Yhtä vaille kaikki kärhöt ovat osoittaneet elonmerkkejä ja josko se viimeinenkin puuttuva White Arabella tuolta etupihalta nousisi. Syreeniä ei kiipeämistueksi sille ja tarhaviinikärhö Pernillelle enää ole joten tilapäisesti joutuvat tyytymään uudisasukkaan koristekirsikka Accoladen tukikeppeihin tai johonkin muuhun tilapäisviritykseen jos tila kiipeilylle kovin loppuu. 

Piti ihan viimepostauksen jälkeen laskeskella montako noita ihania kultaesikkoja minulla kaiken kaikkiaan kasvaakaan ja ihan mukava lukema 27 kappaletta niitä on. Niistä nyt kukkivia 11 ja neljässä vielä nuppuvaihe tekeillä. Koska olen näistä nyt kovin innoissani joudutte katselemaan lisää kuvia 😁. Punahattujen siementaimista laskin nousseen 19 eli ihan mukava lukema niitäkin.

Tällainen kerrottu kukka aukesikin vielä jo viimeksi esitellyn yksilön toiseen ruusukkeeseen. Ihan mukava määrä kerranaisia kukkia tähän saakka joita 30-50%:lla siementaimista pitäisi ilmetä.

Kyllä näitäkin mielellään katselee

Tämä on toistaiseksi edelleen suosikkini.

Hieman toisessa sävyssä violetit kukat.

Myös viereisessä viininpunaisessa on vähintäänkin kerrannaisuuden alkua.

Tässä alppiruusu Mikkelin kanssa samassa penkissä asuvan kukassa on kauniit herkät värit. Saa nähdä tuleeko ensi vuonna vielä kerrannaisuutta, ehdottomasti kaunis jo näinkin. Muut penkin esikot ovat todennäköisimmin vuoden -21 siementaimia joten muita kukkia toivon näkeväni ensi keväänä lisää.

On tämä hento keltainenkin ihan kaunis

Kuivassa tuntuvat viihtyvän terassin penkissä kiinanlaikkuköynnös ja riippapihlaja taustallaan. Multatilaa pitää ilmeisesti rajata kun saunamökin kulkureittiä portaineen aivan tähän viereen tehdään kohtaan jossa kuvatessani seisoin. Sen jälkeen tiedän paremmin miten alueen viimeistelen ja joutuuko näitäkin vielä siirtämään.

Hyvissä voimissa monta punahatun taimea kasvamassa. Sormet ristiin että näistä tulee loppukesäksi kukkia.

Jotain uuttakin kukkijaa väritti maksaruohopenkissä. (Miksi muuten lähes poikkeuksetta meinaan kirjoittaa tuon sanan maksaruhoksi mikä ei olisi ollenkaan yhtä kivalta kuulostava kasvin nimi 😬)

Värikäs sikermä patjarikkojahan tässä aukoo kukkiaan.

Joka sävyä valkoisesta tummempaan punaiseen.

Pinkit ovat kuitenkin suosikkini.

Pinkistä puheen ollen tämä se vasta pinkki on, hyasintti Eros. Taustalla häämöttää sininen helmihyasintti

Etupihan kukkaloisto alkaa hiljalleen hiipua ensimmäisten jo pudotellessa terälehtiään. Vielä tätäkin esitellä silti kelpaa.

Hitaimmat aukeajat Doll’s Minuet, nämä taitavat kuulua liljatulppaaneihin.

Hörsöreunainen Eyelash

Etupihallakin muutama valkokukkainen narsissi kasvaa, joka vuosi onnistun yllätymään tähän aikaan kun nämä muita narsisseja myöhemmin vielä avautuvatkin kukkimaan

Mitähän sitä tänään pihalla keksisikään puuhailla. Ainakin perunoita pitäisi istuttaa. Vanha kasvimaa kun on tullut puoliksi kaivettua mullasta tyhjäksi arvelin testata miten onnistuu perunan ruukkukasvatus. Eilen tuli taas yksi vuosi lisää mittariin, vielä pyöreitä vuosia joten jonkinlaiset kakkukahvit tässä on lähipiirille myös tarjottava. Parhaat lahjat olenkin hankkinut jo itselleni kun mukava määrä haavekasveja on tuonne puutarhan puolelle tänä vuonna jo istutettu ja muutama lisää saapumassa kesäkuun puolella. Rentouttavaa viikonlopun alkua!

Kultaesikot

Viimein odotettu päivä koitti ja muutkin kultaesikot ovat aukaisseet kukkiaan. Toivottua kerrannaisuuttakin sain. Ensimmäiset Barnhavenilta tilatuista kerrotujen kultaesikoiden siemenistä (primula auricula) kylvin maaliskuussa 2020 ja toisen erän vuonna 2021 joten odotus on ollut kohtuullisen pitkältä tuntuva vaikka muutaman kukan viime keväänä pääsin näkemään. Muutama nuppu on vasta pieni, niiden avautumiseen menee varmasti vielä useampi päivä.

Tähän yksilöön ihastuin kovasti.

Saman yksilön nuorempi ruusuke kukkii vielä yksinkertaisin kukin. Barnhavenin sivuilla kerrottiinkin että nuoremmat yksilöt saattavat kukkia ensin yksinkertaisin kukin ja muuttua vielä myöhemmin kerrannaisiksi. 

Vieressä tummempi violetti keltaisella nielulla yrityksellä tehdä muutama kerrannaisen terälehden alku keskustaan. Saa nähdä millaiset kukat ensi vuonna. Kuva vääristää edelliskuvissa esitellyn esikon tässä vaaleanpunaisemmaksi kuin onkaan.

Vielä yksi tummempi kerrannainen vieressään viininpunaiseen taittava. 

Tässä kokoelmasta kaikki. 

Sitten muihin kukkiviin jotka ansaitsevat nekin tulla esitellyiksi.

Viime vuonnakin kukkinut hauska jouluruusu joka mielestäni on siementaimi. Tämä on omasta mielestäni ehkä jopa jouluruusuistani kaunein. 

Valkovuokot vielä jaksavat kukkia kesähortensia Bougien juurella seuranaan viime syksynä istutetut tulppaanit.

White Medal -narsissi on kokonaan valkoinen jo heti auetessaan.

Sievä on tämä Easter Born -narsissi myös. Raukka on melkoisen kenollaan. Tämä on rinnepenkin uudistuksen vuoksi joutunut siirretyksi juuri maasta jo noustuaan.

Ensimmäinen alppiruusu suunnittelee kukintaa tulppaanin taustalla. Vahinko-ostos Cunningham’s White näyttää selvinneen viime talvesta hyvin eikä ole palelluttanut nuppujaan kuten kovina pakkastalvina saattaa käydä. Olin mielessäni ollut ostamassa kestävämpää alppiruusua mutta en aleostoksilla sitten malttanut tarkistaa faktoja ja tuli sitten halvalla tämä. No kaunishan tämäkin silloin kun talvi on ollut suosiollinen.

Tämän kevään hankinta puistoatsalea Tarleena alkaa jo punastuttaa nuppujaan.

Viimeisenä ilta-auringossa kukintansa aloittanut makeakirsikka (Prunus avium) Iputj. Kuten pelkäsinkin ehti ruukussa varaslähdön ottanut Paula lopettaa juuri kukintansa ennen tämän aloittamista joten pölyttäjää kaipaavan Paulan sadosta ei taida tälle vuodelle tulla mitään. Ehkäpä Paulalle parempi niin ja saa rauhassa keskittyä juurtumaan paikalleen. En malttanut olla hieman pensselillä sutimatta Paulan viimeisiä kukkia ja yrittää avustaa Iputjin pölyttymistä vaikka osittain itsepölytteinen se onkin.

Kukkaisaa viikon jatkoa. Huomenna vielä aurinkoa ja sitten taitaa luonto tarjota hieman vettä istutuksille.

Kuunliljojen jakamista

 Olipa ihana t-paitakeli eilen puuhastella pihalla. Aamupäivä meni jo hetken ihmetellessä mitähän pihalla nyt voisi tehdäkään ikään kuin hommat olisivat kovin valmiita. Sitten muistin suunnitelman saada ison kalliopenkin reunaan kuunliljarivistölle täydennystä. Koska reunaa oli täyttämättä vielä metritolkulla arvelin yrittää hyödyntää pihasta jo valmiiksi löytyviä kuunliljoja jakamalla niitä. En jaksanut kokonaisia paakkuja maasta edes nostaa vaan polkaisin puutarhalapiolla reunoista paloja joita jaoin vielä pienempiin osiin. Jääneet kolot täytin mullalla. Taisi niitä jakotaimia tulla lähemmäs 30 kappaletta. Olisihan noille hintaa tullut ostamaan lähteä. Lajit ovat nyt aivan sikinsokin istutettuna kun eihän noista piipoista ottanut monestakaan selvää mitä laatua milloinkin olin jakamassa. Siirrellähän voi aina myöhemmin, pääasia että saan penkkiin kasveja kivistä yleisilmettä vehreyttämään ja yleensäkin jakotaimet juuriaan kasvattamaan. Kastelu vaati jo sadettimen virittämisen, saivat samalla muutkin kastelua kaipaavat kevään aikana istutetut taimet kunnolla vettä.

Tulppaanit vielä jaksavat hetken aikaa, näillä lämpötiloilla kukinta alkaa varmaan jo ensi viikolla hiipua. Nyt on kuitenkin pinkkiä tarjolla joka sävyssä kuka vaan jaksaa katsella.

Etualalla liljatulppaani Elegant Lady

Just Kissed vaalealla pohjavärillä kirkkaan pinkein reunuksin kukkii kivasti tänäkin vuonna vaikka ei ole viime syksyn istutuksia.

Darwin-hybridi Salmon Impression lohensävyssä nimensä mukaisesti.

Sitten istutuspuuhiin.

Asettelin kuunliljapaakut ensin suunnitelluille kohdilleen ja aloin istuttamaan. Ihan hyvän kokoisia paakkuja sain vaikka useampaan osaan taimia jaoinkin. Ostotaimiin verraten lähtevät oletettavasti nopeammin kasvuun. 

Lopuksi kunnon kastelu. Sentään piipat jo näkyvät ja eiköhän noista pian ala jo lehtiäkin avautua.

Yhtenä puuhana virittelin myös kiinanlaikkuköynnöksen haaroja riippapihlajan runkoon toiveena saada vihreä köynnöseinämä levittäytymään kulkureitin viereen näkösuojaksi ja koristeeksi.

Pian aloittavat pihan puut valkoisilla kukillaan, nuppuja näkyy nuorissa hedelmäpuissa ilahduttavasti viime vuotta enemmän. Yksi kasvitilauskin olisi muutaman erikoisemman hankinnan kanssa tulossa, siitä enemmän kun saapuvat perille. Nyt taitaa olla kasteluhommia tiedossa seuraavana suunnitelmana, sen verran on uusia istutuksia huolehdittavana jotka eivät pitkään pärjää sateettomassa lämpimässä kelissä. Aurinkoista sunnuntaita!