Vihanneskylvöt

Vähän suunniteltua myöhäisempään virahti kylvöt tänä vuonna. No toukokuulla kuitenkin ;) Ensin kasvilavasta kitkin lähes kukkivat voikukat ja ison pehkon lemmikkejä. Poika jaksoi osallistua siementen kylvöön ja saadaankin yhdessä seurata mitä kylvöistä syntyy. Kasvilavan puolelle kylvettiin sokerihernettä ja taittoydinhernettä sekä vähän salaattia.

Projektista innostuneena päätinkin kitkeä vielä terassin penkin ja hyödyntää toistaiseksi mulloksella olevan osuuden myös kasvimaaksi. Kenties loppukesästä tai syksyllä siihen pääsisin istuttamaan keijunkukan siementaimia ja esikkoja. Nyt voisikin sitten laittaa vedonlyönnin pystyyn miten monesta rivistä itää. Oli nimittäin niin vanhoja siemenpusseja osa ja vielä varaston pakkasissa olleita löytöpusseja että saattaa iso osa jäädä itämättä. Sisällä säilötyt herneet ja salaatti nyt oletettavasti vielä itävät. Mielenkiinnolla odotan miten käy.

Vasemmalta lähtien kaksi riviä kesäporkkanaa (Sugarsnax), jäävuorisalaatti (Calmar), Side-/ roomansalaatti (Lobjoits Green Cos) ja punervampi keräsalaatti.

Kiinanlaikkuköynnöksen kohdalta jatkuu vihreä kesäkurpitsa ja taittoydinherne (Jessy).

Vielä ylhäällä sokeriherne (Oregon Sugar), keltainen kesäkurpitsa (Gold Rush).

Kesäkurpitsoiden itäminen lähentelisi jo ihmettä koska parasta ennen päivät menneet aikoja sitten, vihreä vuodelta 2013 ja keltainen v. 2014. Uskalsinkin kylvää rohkeasti koko pussillisen kerralla :) Vielä historiallisempi päiväys keräsalaatilla v. 2012 ja sidesalaatti vuosimallia 2013. Muissa oli vielä päiväystä mutta olivat päässeet unohtumaan varastoon talvehtimaan ei niin optimaalisiin oloihin.

Ja eikun odottelemaan kasvun ihmettä (melkein kirjaimellisesti ;)

Nyt kukkii

Sipulikukkien kukinta alkaa olla parhaimmillaan. Suurin osa tulppaaneista on avautunut ja narsissitkin ovat sopivasti haalistuneet melko valkoisiksi. Syksyn työ palkitaan nyt :) Kuvakavalkadia tästä.

 etupihan penkkiä

Ja takapihalta otoksia:

 Little Beauty

sammalleimu

Mielipiteitä jakavat vuorenkilvet. Tuossa paikassaan kukkapenkin teosta syntyneet hiekkapaljouden läjityspaikan peittona ajavat asiaansa erinomaisesti olemattomassa multamäärässä. Nämä on lahjoituksena saatu joten tarkempi lajimääritys jää auki.

Alppiruusu Cunnigham’s White aukoo ensimmäisiä nuppujaan.

 Rannan istutuksissa talvetetut pelargonia Appleblossomit kaverinaan kerrotut neilikat. Pelargoniat selvisivät muuten ongelmitta pikaisesta istutuksestaan kesäkukkaruukkuihin.

Neilikat kerrottuna versiona ovatkin aika nätit kun yleensä vähän tylsät omaan silmään. Olisikohan näistä kukkapenkissä talvehtijoiksi ollenkaan?

Hortensioille multaa ja kesäkukkia

Aina pitää jotain projektia keksiä. Mustilan hortensia ja Kuutamohortensia tuli istutettua vähän turhan niukkaan multamäärään alkujaan. Muistaakseni istuttaessa multasäkit olivat vähän vähissä joten saivat tyytyä matalampaan multatilaan. Kevään haravointituotokset raahasinkin jo pensaiden istutusalueelle aiemmin maantäytöksi ja nyt oli aikaa nostaa puskat vielä kerran ylös ja laittaa lisää multaa.

Ja luonnollisesti päätin vielä samalla siirtääkin toista hortensiaa. Kunpa vaan muistaisin kumpi oli kumpi. Joka tapauksessa siirsin jo aika ison juuripaakun kanssa toisen hortensian alas rinnettä vasta istutetun Kiinanhortensia Bougien kohdalle ja vaihdoin Bougien paikan sittenkin ylemmäs paremmille näköpaikoille. Pitäähän ne kukat sitten kunnolla nähdäkin. Joten vasemmalla vähän isompi Mustilan- tai Kuutamohortensia, oikealla pieni Bougie. Samalla jouduin tietenkin siirtämään pienet valkovuokot koska ne oli istutettu juuri tuohon kohtaan.

Mutta nyt multatilaa arvelisin olevan riittävästi isommillekin pensaille kasvaa. Kolme 40l säkkiä multaa per puska laitoin entisten lisäksi. Reunoilla täytteenä ruoho- ja männyneulasista koostuva osin maatuva aines.

Siinä isompi hortensia siirtonsa jälkeen. Pian muuten kukkii alppiruusu Cunningham’s White jonka talvenkesto ei ole mitenkään taattu tässä III-vyöhykkeellä. Ainoa ongelma on tuo kaadettava haapa tässä vieressä. Mitenköhän tuota juuripaakkua enää ensi vuonna onnistuu siirtää jos tarve tulee?

Molemmat kiinanlaikkuköynnökset ovat jo pirteässä lehdessä rannan terassin vierustalla.

 Etupihan ruukku sai kesähortensian ja violetihtavat kerrotut lumihiutaleet.

Pientä riskiä pelargoniapistokkaiden kanssa. Istutin jo suoraan laatikoihin reilu viikon lakanan alla ulkoilun päälle. Sormet ristiin etteivät pala auringossa. Kaverinaan valkoinen amppelivaula.

Takapihan seinustalle saivat yhdet pistokkaat myös paikan, vähän vaatimattomia ovat kyllä. Saa nähdä milloin kukkisivat jos nyt pikaisesta ruukkukomennuksestaan eivät liikaa pahastu ja kuole.

Ja eihän nyt Hankkijalla voinut käydä ilman yhtäkään perennaa. Loistokärhö Dorothy Walton, violetinsävyisin kukin kukkiva kärhö sai paikan Loistokärhö Sklodowska-Curien vierestä.

Kaikenlaista puuhaa tähänkin viikonloppuun keksisi. Kitkeä pitäisi, rannassa nuotiopaikkaan varten voisi kiviä siirrellä sorapatjan reunoiksi. Herneet ja porkkanat on kylvämättä. Ja muuten vaan kierrellä kasveja ihmettelemässä.

Juuria kukkapenkissä

Ensimmäinen lämpimämpi viikonloppu suosi puutarhahommia. Takapihan ison kukkapenkkin uudistusprojekti sai siis jatkoa. Loppukin penkki tuli nostettua ylös viimeistä juurakkoa myöten. Vähän harmitti kukkivia narsisseja nostella kesken kukinnan mutta tuskinpa tähän hommaan juuri parempaakaan ajankohtaa löytyisi. Isoja perennapehkoja on pirullista nostella loppukesästäkään enää ylös.

Paakku kerrallaan juurakot ylös. Ja altahan paljastui kunnon puunjuurakkoa ihan joka puolelta. Multatila oli isolta osin pelkkää tiivistä hiusjuuristoa. Juuriesteiden raosta olivat pirulaiset soluttautuneet kaikessa hiljaisuudessa perennaparkojen loiseksi.

Juurakko kiersi kukkapenkin reunaa varsin pitkänä.

Välillä eri suunnilta lähestyneet juuret olivat tehneet oikein kohtaamispaikan.

Melkoinen kasa juuri päätyi puutarhakompostin pohjaksi.

Retkottavat narsissit ovat vähän surkean näköisiä nyt mutta onneksi kukkivat varmasti ensi vuonnakin.

Mutta tyhjää tilaakin jäi. Ne keijunkukat nyt sitten toistaiseksi jäivät kun ei ihan puolityhjäksikään viitsinyt jättää. Mitähän tuohon tyhjään tilaan nyt laittaisi. Pitääpä odotella nyt ihan ensin ne jo tilatut taimet kotiin asti ennen uutta tilausta :)

Jouluruusu muutti toiselle laidalle penkkiä. Ja yllättäen jouluruusun juurakon keskeltä löysin toisenkin jouluruusun alun joka sai oman paikkansa isomman viereltä. Nähtäväksi jää onko samaa lajia vai jokin muu kukka. Toivottavasti alkavat viihtyä puunjuurten ahdistelusta päästyään. Pitänee jokin säännöllinen kukkapenkin reunojen läpikäynti lapiolla aloittaa uusien yrittäjien estämiseksi ettei samaa katastrofia käy uudelleen.

Etupihan penkissä ensimmäiset tulppaanit avautuivat. Väri sanoisinko keltainen. Väittäisin ettei tuota sävyä ollut suunnitelmissa. Ymmärsi sentään olla aikaisempi kukkija joten narsissien kanssa menetelköön. Välttämättä ei tarvitse jäädä joka vuosi kuitenkaan penkistä nousemaan.

Ja pieni pistokasprojekti. Etupihan räystään alle syysmaksaruohot saisivat kukkia yhtenä rivistönä joten tehtaillaanpa pistokkailla täydennystä. Melko idioottivarmoja juurtujia olleet ainakin kahden vuoden kokemuksella tästä hommasta kun vaan muistaa kastella. Turkestaninmaksaruohoa myös otin juurtumaan parhaiten levinneestä tuppaasta. Useampi jo pienillä juurten aluilla joten lähtenee nopeasti juurtumaan.  Vaaleanpunaisin kukin kukkiva matala sinervänvihertävä lehdistö on yksi lempimaksaruohoista japaninmaksaruhon ohella.

Ja taimihyllykkökin siirtyi eilen ulos. Yöllä vähintään +5 luvassa joten uskon näiden selviävän jo ulkona etenkin hupun alla. Ja lämpenevää luvattu. Tyylikäs lakanaverhoilu vielä estämässä auringonpolttamia lisätty kuvan ottamisen jälkeen.

Ensi viikolla luvassa jo 20 asteen rikkoutuminen joten puutarhassa varmasti kasvua luvassa :)

Kukkapenkkipuuhia ja kasvatuskuulumisia

Aamusta paistoi aurinko mukavasti ja vapaapäivän kunniaksi kitkin aamusta etupihan penkin. Samalla innostuin siirtämään viimeisenkin kulman kurjenpolvet samaa rinkiä noudattamaan kuin muukin penkki.

Ennen siirtoa melkoinen tupas kerrottuja idänkurjenpolvia joka sijoittui keskemmälle kuin rinki muualla penkissä.

Vähän eri kulmasta kuvattuna sama kulmaus. Tuohon saattaisi mahtua vaikka kaksi uutta  päivänliljaa mitkä vähän yrittäneet kiertää sisempänä rinkiä.

Seuraava projekti jatkui takapihan isossa penkissä pojan päiväunien aikana. Nihkeästi kasvaneet kukat olleet jo pari vuotta ongelma. Viime syksynä nostinkin syysleimukulmauksen ylös ja kaivoin puunjuuria penkistä. Arvelin että samaa vikaa saattaisi löytyä toiseltakin laidalta. Ja oikeassa olin. Kunnon juuria löytyi juurimaton reunasta tiensä penkkiin löytäneenä.

Kolmesta kohti löytyi isompi juuri penkkiin työntyneenä.

Kohtuullinen kasa juuria nousi ylös. Aika tiivistä pintajuurakkoa oli isolla alalla joten sopii toivoa että kaivuusta olisi oikeasti apua.

Kasvitkin vaihtoivat samalla paikkaa. Tähän kastellulle alueelle etualalle siirsin kolme kuunliljan juurakkoa ja pionia ympäröimään kerrottuja idänkurjenpolvia. Ämpärillinen idänkurjenpolvia jäi yli kun en penkin täydeltä niitä sentään halunnut. Osaavat kyllä levitä rönsyillään suht tehokkaasti vaikka eivät ahdistavan nopeasti. Alkujaan tainnut olla vain kuusi pientä juurakkoa noitakin :) Kaikki värililjat nostin ylös juurakonkaivuun tieltä. Pikkusipuleja oli aika paljon ja varmaan sata niitä maahan takaisin istuttelin.

Penkin etuosa joka tulee kuvassa oikealle pitää vielä laittaa uusiksi kunhan kasvitilaus saapuu. Pitkälti luovun noista tylsänvärisistä punaisenruskeista keijunkukista. Ja multakin loppui kesken vaikka 40 säkkiä kevään aikana ostettu. 

Päätin koulia keijunkukat nyt vaikka pieniä ovatkin. Muistelisin viime vuodelta että kasvuvauhti oli aivan eri luokkaa omissa poteroissaan kuin karkkilaatikon yhteisasumuksessaan. Meinasi hiki tulla pikkiriikkisiä hentoja taimia siirtäessä (ehkä kuumuus johtui myös päälle jääneestä ulkovarustuksesta pipoineen sisätiloissa keittiönpöydön äärellä puuhastellessa). Vanhastaan homma sujui haarukan avulla juurakkoa alustasta irroittaen samalla toinen käsi lehdestä pidellen.

Pelargonioiden pistokkaatkin alkavat olla mukavan kokoisia. Lehdet ovat yhtäkkiä kasvaneet samaan kokoon kuin alkuperäisillä ruukuissaan. Viimein näyttäisi lämpenevää joten ehkä viikonloppuna kiikutan taimihyllykön ulos muovihupun ja varjostuksen turvin.

Esikkojen siementaimet ovat edelleen sirkkalehtivaiheessa. Rohkaistuin siirtämään taimet varaston hyllylle parempaan valoon luottaen että yön pakkaset eivät enää varastoon sisälle yltäisi.

Ihan ahkera olo jäi vapaapäivän puuhailuista. Huomenna taas oikeita töitä ja sitten viikonloppuvapaa vielä edessä. Ja lämpenevä keli tietää kasvukauden vauhdittumista. :)

Kasvilähetystä pukkaa

Kevään toinen (vaan ei viimeinen...) kasvilähetys saapui Paratiisin taimitarhalta matkahuollon kautta lähikaupan postipisteeseen odoteltuaan kuljetuksessa viikonlopun yli. Hakiessa totesin jo monesti samoissa merkeissä tapaamani kaupan tädille että näissä merkeissä saatan palata vielä parikin kertaa :) Lähetys oli hyvin pakattu, kaikki kasvit pystyssä ja hengissä läpinäkyvällä pussilla suojatussa pahvilaatikossaan. Ei jäänyt kuljetuksen työntekijöille ainakaan epäselväksi miten pakettia tulisi käsitellä. Kärhö Kaiser oli ilmeisesti puutarhalta loppunut tai ei ollut puutarhalle saatukaan koska se lähetyslistalta puuttui ja rahakin oli tilille jo hyvitetty. Kaikki muut tilatut kasvit löytyivät.

Istutushommat aloitettiin helposta kohteesta rannan aidanteesta jossa valmis multatila vain odotti kasvejaan. Reunoille marjatuomipihlaja (Amelanchier alnifolia) Obeliskit ja keskelle purppuraheisiangervo (Physocarpus opulifolius) Diabolo. Marjatuomipihlajien kasvukorkeus on jopa 3-4 metriä mutta kasvutapa pylväsmäisempi. Purppuraheisiangervolle mittaa kertynee 2 metriä joka sekin näkösuojaksi aivan riittävä korkeus.

Pirtsakat taimet ihan hyvässä kasvun alussa.

Hunajamarja (Lonicera kamtsathicum) Onni sen sijaan näytti ensitutustumalta ei niin virkeältä. Vasemmalla oleva viime kevään hankinta Atut on melkoisessa etumatkassa kokonsa kanssa. Toisaalta ei sekään ostaessa mikään jättiläinen ollut.

Elossa kuitenkin. Ehkäpä tuo tuosta lähtee. Sanotaan nyt kuitenkin että jos olisin itse taimea valitsemaan päässyt puutarhalle niin kauppaan olisi saattanut jäädä. 1.5 -metriseksi tämän pitäisi kasvaa joten kirittävää riittää.

Seuraavaksi rotkolemmikit (Brunnera macrophylla) saivat paikan rinnepenkistä syyshortensia Dart’s Little Dotin juurelta. Kun kyseessä 30-50cm korkeaksi kasvavat kasvit niin odotuksena oli hiukan kookkaammat taimet. No mutta keväthän tässä on edelleen joka voinee nyt asiaan vaikuttaa. Ei nuo omatkaan pihan taimet missään hurjissa mitoissa vielä suinkaan ole. Silver Heart lähimpänä kivireunusta, sen alapuolella Sea Heart ja vasemmalla Jack Frost.

Silver Heart

Sea Heart

Jack Frost

Ja taas suurennuslasit esiin. ;) Pikkutalvio (Vinca minor) Argenteovariegata kirjavalehtinen versio on tuossa tiarellojen ja keijunkukkien yläpuolella. 

Viimeinen istutus vaati vähän valmistelua. Haapa on kaatamatta hengissä edelleen mutta kasvit saivat nyt siihen jo asettua. Puunkaato vaatinee sitten kasvien tilapäisnoston aikanaan ylös, toivottavasti viimeistään ensi vuonna kuitenkin. Kärräsin häkkikompostorin kompostoitumattoman sisällön reippaasti vaan pohjille tekeytymään ja päälle pussimultaa kahdeksan säkkiä tähän hätään. Vähän neulasilla höystettyä multaa myös viimevuotisesta terassin istutusprojektistakin etualalle. 

Päätinkin jättää alppiruusu Cunningham’s Whiten sijoilleen. Oikealla taakse sijoitin jo toissavuodesta haaveillun 2-3 metriseksi kasvavan kiinan-/kesähortensia (Hydrangea heteromalla) Bougien. Vasemmalle etualalle istutin atsalea (Rhododendron) Ruususen uni -pensaan joka kasvaa noin 1m korkeaksi. Oikealle eteen tulisi jatkossa Mustilan puutarhalta tilaamani myös matalammaksi noin 1m  jäävä alppiruusu Royal Rosy.  Yritin laittaa riittävää välimatkaa mutta saattaa tulla siirtotarvetta myöhemmin silti. Haavan kaatuessa tilaa kyllä tulee lisää joten ei ongelmaa asiasta. Nyt ei kyllä multaakaan olisi isommalle alalle riittänyt.

Vielä alankomaiden tilausta odottelen ehkä tällä viikolla lähteväksi. Taitaa kyllä seistä kuljetuksessa helatorstain vuoksi vielä ekstrapäivän jos keskellä viikkoa lähetetään. Mustilasta tilasin eilen etupihan kukkapenkkiin kärhöjen kiipeämisalustaksi metallisen 220cm korkean obeliskin ja sen kaverina saapuisi edellä mainittu alppiruusu. Ehkä sitten alkaisi kasvihankintojen osalta riittää tälle kesälle (tai sanotaan että ainakin nyt keväälle) ;).