Pistokaskasvatuksia

 Sen verran hyvin on ensimmäisten pistokkaiden kanssa sujunut että päätin yrittää ehtiä vielä tähän kasvukauteen saada lisääkin juurtumaan. Ensimmäisenä pistokkaina kasvatettujen turkestaninmaksaruohojen purkkien pohjasta alkoi jo sen verran näkyä juuria että arvelin tehdä taimivauvalaan tilaa ja istutin ne rannan porraspenkin reunustan kierrosta jatkamaan. Mitkään hurjan vahvat juuret eivät vielä olleet mutta kun kyse on kuitenkin maksaruohoista eivätköhän ne jo maassakin pärjää. Erityisesti halusin saada peittokurjenpolvia nuotiopaikan aidannetta varten. Samalla otin lisää syysleimujen pistokkaita, neljä Early Rediä ja raaskin myös katkaista kolme vasta hankitun Early Pink Dark Eye:n latvaa kun tuntuivat riittävän reippailta niin tehdä. Morning Frost -maksaruohoa otin vielä samaan vauhtiin kolme pistokasta lisää. 

Peittokurjenpolvia otin isomman nipun Mustilanhortensian alta jossa on kasvanut myös hennon vaaleanpunakukkaista Biokovoa.

Onhan tuossa nyt kasvateltavaa. Laitoin peittokurjenpolvia useamman samaan purkkiin juurtumaan. Vaikka tuntuvat olevan sitkeää tekoa ja yleensä olenkin siksi lisännyt näitä ihan suoraan maahan rönsyjä laittamalla niin luulen rutikuivan aidanteen olevan jo hieman liian haastava juurtumista maassa yrittää.

Neljä pistokasta syysleimu Early Redista.

Kolme pistokasta syysleimu Early Pink Dark Eyesta ja kaverina myös kolme lisää syysmaksaruoho Morng Frostin pistokkaita

Nyt vain jännittämään juurten syntymistä. Muutaman taimenkin onnistuminen on ihan bonusta jos ilmaiseksi saa lisättyä. Yhden ostotaimen hinta kun meinaa väkisinkin olla 5€ luokkaa ja monesti enemmänkin niin kyllähän tällä tyylillä mukavasti säästöä taimihankintoihin tekee. Tälle kaudelle jos saa juurtumisen onnistumaan niin onhan näillä taimilla sitten jo huomattava etumatka kasvuun saavutettu ensi kevääksi.

Särkyneen sydämen -haave

 Tänään oli harvinainen päivä ja sain omistaa koko töiden jälkeisen päivän puutarhalla kun mies on työmatkalla ja lapsi lähti mökkireissulle. Sain viimein toteutettua vuosien haaveen ja hankin vaaleanpunaiset särkyneen sydämen taimet paikalliselta Hankkijalta johon kurvasin autolla 20 minuuttia ennen sulkemisaikaa nettivalikoiman kertoessa niitä myynnissä oleva. Hyllyt olivat varsin tyhjät ja myyjä informoikin ensi viikolla alkavan tulla uutta loppukesän valikoimaa tarjolle. Mutta ei haitannut koska juuri ne toivomani taimet olivat alennuksessa. Ilmeisesti tähän kesän aikaa hieman kellertyvät taimet eivät ostajia ole houkutelleet mutta minä nappasin tyytyväisenä kaksi kolmen euron särkyneen sydämen taimea taimikassiin ja niille kaveriksi kaksi euron maksanutta tarhakylmänkukka (pulsatilla vulgaris) Rote Glockea. Ei huonohintaiset ostokset siis ollenkaan. 

Ennen istutushommia piti kuitenkin ikuistaa juuri auenneet tarhakellokärhö Aljonushkan kukat.

Vieressä syysleimu Early Pink Dark Eye sointuu mainiosti Aljonushkan vaaleanpunaisen kanssa. Jotenkin pidän tuosta kellertavälehtisestä kuunliljasta näiden kaverina vaikka en sen hienommin tuota yhdistelmää kyllä istuttaessani suunnitellut.

Sitten istutuspuuhien pariin

Mitä olen lukenut on särkyneelle sydämelle tyypillistä keskikesällä ränsistyä joten taimilla ei liene hätää vaikka lehtien sävy kellervä onkin.

Istutin taimet hortensia Living Pinky Promisen viereen. Takana toivon kuunliljojen ja päivänliljojen kasvustojen peittävän jatkossa mahdollisesti ränsistyvät kasvustot. Särkynyt sydän voi kasvaa 70-100cm korkeutta joten ihan pienen tilan taimia nämä eivät ole. Nyt oli kuitenkin tarve saada kookkaampiakin taimia tähän tyhjää tilaa täyttämään ja kukinnan ajoittuminen jo alkukesään sopisi paremmin kuin hyvin kun pihalla siihen aikaan kukkivia on turhan vähän ollut. Lähellä aiemmin istutetut hortensiat ja komeakotakuusama Monet kasvavat myös jopa samaan mittaan tai hieman pienemmäksi. Tähän eteen saatan istuttaa vielä muutaman pionin ja mikäli ne kovin särkyneet sydämet peittäisivät on toinen katselusuunta taustan puutarhapolun suunnasta kuitenkin vielä jäljellä.

Tarhakylmänkukka Rote Glocke on ainakin kuvassa viininpunaiseen taittava. Euron taimia oli paha vastustaa kun tilaa kuitenkin löytyy.

Sijoitin tarhakylmänkukat puutarhapolun levikkeelle imiköiden viereen.

Ja kun vauhtiin istutushommissa kerran pääsin siirsin viime viikolla ideoimani mukaisesti punalehtiset Palace Purple keijunkukkien sukuiset siementaimet jatkamaan keijunkukkien rivistöä kallion vierustaan terassin penkissä.

Puutarhapolun levikkeelle siirsin myös lisää keijunkukkia joista osa aiemmin keväällä jakamiani. Myös kolme pienenä kasvanutta punahatun siementaimea nostin hunajamarjapenkistä muiden kasvien alle lähes hautautuneena.

Ja osa keijunkukista oli viettänyt jo muutaman vuoden hunajamarjapenkissä missä alkoi kuitenkin pensaiden kasvun myötä tulla ahdasta. Nyt nämä lehdiltään harmaaseen taittavat keijunkukat (ehkä Silver Scrolls) saivat täyttää tyhjät paikat penkin saunamökin kulkureitin puoleisesta sivusta.

Pikkuhiljaa tyhjät paikat alkavat saada täytettä. Jospa loppukesän taimistojen valikoimasta löytäisin vielä jotain kivoja taimia lisää. Loman aikana olisi myös luvassa pientä automatkailua ja toivon ehtiväni pistäytyä jossain isommassa taimimyymälässä samalla kun kerran tilaisuus olisi. Työviikko on jo voiton puolella ja samalla loman alkaminen häämöttää enää kahden työpäivän päässä.

Syksy vai kesä sittenkin?

Päivän keli on reilusti syksyinen. Sataa ja tuulee niin että puut taipuvat. Ensimmäiset keltaiset lehdetkin koristavat jo nurmea. Tänään en halua pihalle palelemaan joten tyydyn katselemaan alkuviikosta otettuja kuvia. Syreeni kylläkin näyttää kuvittelevan kesän olevan aluillaan syyskuusta huolimatta.

Varsinainen yllättäjä, puistosyreeni Ainola päätti aloittaa uuden kukinnan. Kuivuudesta violetinsävyisiksi muuttuneet lehdet antavat jännän taustan. Kesän ensimmäinen kukinta jäikin aika heikoksi joten ei haittaa. Toivottavasti tämä ei nyt vaan tarkoita taas ensi kesäksi heikkoa kukintaa 🤔      

Punahatun kukan aukeaminen on vielä vähän kesken. Kaunis vielä vähän keskeneräisenäkin.

Hortensia Early Harryn kukat jaksavat ilahduttaa punaisemmassa sävyssäänkin

Syysleimu Early Pink Dark Eye piristävän pinkissä sävyssään, olisiko hiukan härmää lehdillä.

Tarhaviinikärhö Pernillessa olisi vielä useampi nuppu jos vain lämpöä riittää ne aukaista.

Reippaasti kukkivat Apple Blossom pelargoniat nyt ja ovat isot kooltaan.

Elokuun alussa alkanut kukinta jää vain harmillisen lyhyeksi iloksi.

Sitten joukkio keijunkukkia. Mukavasti ovat kasvaneet kesän aikana kokoa. Toivottavasti talvi kohtelee lempeästi.

Aurinkoisempia kelejä odotellessa.

Taimiostoksilla

Tänään oli asiaa Kuopion suunnalle joten päiväreissun sisältöön kuului ehdottomasti käynti Heikkisen kukkatarhalla. 30-asteen helteessä oli varsin kuuma keli ihmetellä perennoja kasvihuoneessa mutta toivottua täydennystä takapihan metsänrajan penkkiin löysin. Muutaman kivikkokasvin ostin myös Rustasta.

Kookkaat tarhapunahatut (Ecninacea Moodz purple) löysin muun muassa sekä korvaaja kuolleelle kevään hankinnalle marjasinikuusama Onnille

Aina on tilaa vähän uudennäköiselle mehitähdelle ja maksaruoholle. Nämä jäivät vielä istuttamatta ajanpuutteessa. Paikka vaatii vähän tarkempaa mietintää ja laittoa ensin.

Marjasinikuusama eli hunajamarja (Lonicera kamtschatica) Vostorg. Venäläinen uudempi lajike jonka pitäisi menestyä VI-vyöhykkeellä asti ja kasvaa 1,5-metriseksi. Luvataan paljon suuria hyvänmakuisia marjoja joita voi pakastaakin.

Vasemmalla kaverinsa Atut. Näiden pitäisi kasvaa aika samaan kokoon. Vielä olisi kasvussa vähän kirittävää.

 Sitten perennoihin. Ensin pyöritään taimiruukkujen kanssa ihmetellen ja suunnitellen.

Siirretään pari vanhaa kasvia uusille sijoille. Kolme päivänliljaa sai siirron (älkää kysykö mitä lajikkeita, selviää mitä missäkin on jos joskus kukkisivat). Jouluruusun taimi siirtyi myös vähän kauemmaksi kuunliljasta joka aina yllättää kasvullaan.

Ja sitten istutetaan taimet lopulta melko lailla eri kohtaan kuin suunnitelma oli :)

Itoh-pioni Cora Louise parka sai siirron kolmesti. Lopulta onnistuin osan taimipaakustakin jo hajottamaan siirtelyilläni. Toivottavasti ei liiaksi pahastunut kohtelustaan. Penkin perennat ovat kukinta-ajaltaan jakautuneet vähän toispuoleisesti. Vasemmalla enemmän aiemmin kukkivaa ja oikealla syysleimujen muodossa loppukesästä kukkivaa. Itoh pääsi astinkiven vierustaan oikealle. Huonosti erottuu itohin ja punahatun edessä tummalehtinen kurjenpolvi Dark Reiter joka etupihallakin kasvaa. Alehyllystä oli pakko napata mukaan viimeinen kappale. Vasemmalla punahatun edessä matalampi aikainen syysleimu Early Pink Dark Eye. Sen toinen kukkavarsi harmillisesti oli ostaessa jo lähes poikki ja katkesi lopullisesti varovaisesta käsittelystä huolimatta. Onneksi katkenneen varren tyvessä oli jo juurenpala joten istutin sen taimivauvalaan purkkiin juurtumaan muiden kaveriksi ja oletan loppukesästä pääsevän kunnon juurten kanssa maahan.

Tarhapunahatuilla oli aika kiva reipas pinkki sävy. Yritin löytää vähän matalampaa. N. 40-60cm korkeaa kasvia. Näiden kai pitäisi jäädä vähän matalammaksi. Ehkä kolmas punahattu tuohon vielä mahtuisi mutta olisi kiva löytää vielä joku toinen lajike. Ulkomaiset taimet kukkivat tänä vuonna selvästi väärään aikaan mutta kivahan noita kukkia on jo nytkin katsella.

Helle ei ole paras keli istutella taimia. Onneksi on sadetin joka auttaa kastelussa.

Maksaruohoille ajattelin perustaa uudelleen paikan tuon metsänreunan penkin muurikivien etupuolelle jossa kasvaa nyt epämääräistä heinää ja sammalleimun sekä hopeahärkin yhdistelmää. Vuosia sitten edusta näytti oikein nätiltä mutta ränsistynyt pahasti. Yhden keijunkukka Milanin vielä ostin jonka sijoitin etupihan penkkiin yhden varmasti jo kuolleen hollannin taimen tilalle.