Tae ehti ensin

Kärhöjen nuput pullistelivat jo tovin ja joukon nopeimmaksi osoittautui jalokärhö Tae peräti kahden kukan voimin. Aurinkoa on riittänyt mutta myös pari sadekuuroa kasteli kunnolla pihan juhannuksen aikana. Säästyipä isommilta sadetusurakoilta. Pionien paras kukinta varisi sateen myötä maahan. Kaunis mutta kurjan nopea.

Jalokärhö Tae

Ei nyt vielä hurjan runsasta mutta viime kesän istutukseksi kelpaa. Heikolla menestyksellä muutenkin jalokärhöt meillä talvehtineet joten ilahduin.

Juuri aukeamassa.

Naapurin rinnepenkissä aukesi eilen tämä kaunotar itoh-pioni Cora Louise.

Tänään kokonaan auki.

Itoh Pastel Splendorin toinen nuppu aukesi valkoisempana, vierellä G F Hemerick 

Lähempää pienia valkoisia laukkoja ympärillään.

Etupihan penkki oli hiukan villiintynyt. Kitkin saavillisen rikkoja ja pioniunikkojen siementaimia lähti samalla ronskisti.

Nämä kukkivat kuitenkin jätin.

Violetein kukin tummalehtinen kyläkurjenpolvi Dark Reiter

Metsänrajan penkissä on aika rehevää.

Pioni Shirley Temple on nyt alueen kuningatar.

Muutama keijunkukka väliin, suosikkini.

Tämänkin toivon selviävän, aikanaan samasta pöydästä Midnight Rose -keijunkukkien kanssa ostin. Sävy on kuitenkin kirjavampi.

Prismalta alehintaan pikkutalvioita.

Kirjavalehtisempi Ralph Shugert

Pääsivät rannan aidanteen alustaa peittämään entisten kaveriksi

Kiireinen juhannus ja unet turhain lyhyitä. Lisää taas seuraavan kerran.

Laukkoja ja muuta etupihan penkissä

Eilen olikin ihan myrsky. Satoi ja tuuli niin että puut rannassa heiluivat. Onneksi meidän pihassa säästyttiin myrkyvahingoilta. Toinen riipputuoli kaatui tuulessa mutta onneksi ei lasikaiteen päälle osunut vaan terassin puolelle. Pionien terälehtiä oli tänään maa kukkapenkin vieressä paljon ja poika innokkaasti keräsi niitä kuorma-autonsa lastiksi ja kuskattiin kompostiin. Onneksi on pikku puutarha-apulainen <3. Kaikkia kukkia ei sentään myräkkä vienyt. Isommat laukat alkavat olla auenneet. Selvisikin kymmenen vuotta ilman ainuttakaan laukkaa mutta viime syksynä päätin viimein kokeilla niiden reilu 500 sipulin joukossa mitä parin hiljaisemman vuoden jälkeen maahan kaivoin.

Kyläkurjenpolvi Dark Reiter kukassa, melko vaaleansiniseen taittavat liilat kukat.

Idänunikkojen  siemenkodatkin ovat melko koristeellisia. Kukinta meni vaan harmillisen nopeasti viikossa ohi ja varret retkottavat ikävästi maata pitkin. Taustalla pioni Bowl of Beauty. 

Nimettömäksi jäävä korkeampi laukka taisi olla Lidlin hankintoja. Kaverinaan pioni Festiva Maxima ja kerrottu idänkurjenpolvi.

Keijunkukan hento vaalea kukinto

Pinkki keijunkukka (heuchera) Silver Gumdropin kukinto. Jotenkin herkän kauniita.

Laukka ja pioni Karl Lagerstedt

Laukka ja pioni G F Hemerick.

 Keijunkukat Silver Gumdrop hopeasta vaaleaanpunaiseen värittynein lehdin sekä punaisin laikuin värittyneet keijunkukka Midnight Rosen lehdet.

Peittokurjenpolvi Cambridge saa kontrastia tummemmista keijunkukan siementaimien lehdistä. Metsänrajan penkistä huomaa miten erilainen perimä noilla keijunkukilla onkaan, lehdet melko samanväriset mutta kukkia näkyy punaisista valkosävyisiin.

Takapihan rinnepenkissä näkyi jo neljässä päivänliljassa nousevat kukkanuput. Kukkia siis luvassa kun malttaa olla nykimättä. Pari kertaa olen varomattomasti onnistunut katkaisemaan kukkanupun kitkentähommissa vahingossa huiskaisemalla, ovat nimittäin yllättävän rapsakasti poikki meneviä. Muiden penkkien kasvu on aina alkukeväästä lähtien vähän myöhemmässä varjoisampien olosuhteiden vuoksi joten muualla ei vielä nuppu-uutisia.

Syksyn sipulitilauksenkin tein jo tänä vuonna ajoissa Eurobulbsilta eilen johon mukaan tuli muutama valkovuokko lisää. Tulppaaneja 160 kpl, laukkoja ja helmililjoja mm. Narsisseja ei nyt tilauksessa ollutkaan. Syksylle luvassa taas istutettavaa, nyt vain alle 300 sipulia mutta ehtiihän noita vielä hamstrata lisää ;) Luotan Lidlin sipulivalikoimaan tänäkin vuonna täydennyksenä. Perennatilauskin lähti, siitä enemmän kun saapuvat. Jaa, miten niin meinaa muka lähteä lapasesta nämä hankinnat?

Taimiostoksilla

Tänään oli asiaa Kuopion suunnalle joten päiväreissun sisältöön kuului ehdottomasti käynti Heikkisen kukkatarhalla. 30-asteen helteessä oli varsin kuuma keli ihmetellä perennoja kasvihuoneessa mutta toivottua täydennystä takapihan metsänrajan penkkiin löysin. Muutaman kivikkokasvin ostin myös Rustasta.

Kookkaat tarhapunahatut (Ecninacea Moodz purple) löysin muun muassa sekä korvaaja kuolleelle kevään hankinnalle marjasinikuusama Onnille

Aina on tilaa vähän uudennäköiselle mehitähdelle ja maksaruoholle. Nämä jäivät vielä istuttamatta ajanpuutteessa. Paikka vaatii vähän tarkempaa mietintää ja laittoa ensin.

Marjasinikuusama eli hunajamarja (Lonicera kamtschatica) Vostorg. Venäläinen uudempi lajike jonka pitäisi menestyä VI-vyöhykkeellä asti ja kasvaa 1,5-metriseksi. Luvataan paljon suuria hyvänmakuisia marjoja joita voi pakastaakin.

Vasemmalla kaverinsa Atut. Näiden pitäisi kasvaa aika samaan kokoon. Vielä olisi kasvussa vähän kirittävää.

 Sitten perennoihin. Ensin pyöritään taimiruukkujen kanssa ihmetellen ja suunnitellen.

Siirretään pari vanhaa kasvia uusille sijoille. Kolme päivänliljaa sai siirron (älkää kysykö mitä lajikkeita, selviää mitä missäkin on jos joskus kukkisivat). Jouluruusun taimi siirtyi myös vähän kauemmaksi kuunliljasta joka aina yllättää kasvullaan.

Ja sitten istutetaan taimet lopulta melko lailla eri kohtaan kuin suunnitelma oli :)

Itoh-pioni Cora Louise parka sai siirron kolmesti. Lopulta onnistuin osan taimipaakustakin jo hajottamaan siirtelyilläni. Toivottavasti ei liiaksi pahastunut kohtelustaan. Penkin perennat ovat kukinta-ajaltaan jakautuneet vähän toispuoleisesti. Vasemmalla enemmän aiemmin kukkivaa ja oikealla syysleimujen muodossa loppukesästä kukkivaa. Itoh pääsi astinkiven vierustaan oikealle. Huonosti erottuu itohin ja punahatun edessä tummalehtinen kurjenpolvi Dark Reiter joka etupihallakin kasvaa. Alehyllystä oli pakko napata mukaan viimeinen kappale. Vasemmalla punahatun edessä matalampi aikainen syysleimu Early Pink Dark Eye. Sen toinen kukkavarsi harmillisesti oli ostaessa jo lähes poikki ja katkesi lopullisesti varovaisesta käsittelystä huolimatta. Onneksi katkenneen varren tyvessä oli jo juurenpala joten istutin sen taimivauvalaan purkkiin juurtumaan muiden kaveriksi ja oletan loppukesästä pääsevän kunnon juurten kanssa maahan.

Tarhapunahatuilla oli aika kiva reipas pinkki sävy. Yritin löytää vähän matalampaa. N. 40-60cm korkeaa kasvia. Näiden kai pitäisi jäädä vähän matalammaksi. Ehkä kolmas punahattu tuohon vielä mahtuisi mutta olisi kiva löytää vielä joku toinen lajike. Ulkomaiset taimet kukkivat tänä vuonna selvästi väärään aikaan mutta kivahan noita kukkia on jo nytkin katsella.

Helle ei ole paras keli istutella taimia. Onneksi on sadetin joka auttaa kastelussa.

Maksaruohoille ajattelin perustaa uudelleen paikan tuon metsänreunan penkin muurikivien etupuolelle jossa kasvaa nyt epämääräistä heinää ja sammalleimun sekä hopeahärkin yhdistelmää. Vuosia sitten edusta näytti oikein nätiltä mutta ränsistynyt pahasti. Yhden keijunkukka Milanin vielä ostin jonka sijoitin etupihan penkkiin yhden varmasti jo kuolleen hollannin taimen tilalle.

Kurjenpolvia

Iso osa kurjenpolvista on aloittanut kukintansa. Esitelläänpä.

 Kolmen joukkio etupihalla. Vasemmalla harmaakurjenpolvi Ballerina, oikealla alakulmassa verikurjenpolvi Elke ja yllä monettakohan kertaa kuvattu kerrottu idänkurjenpolvi (plenum)

Sinertävänvioletein kukin loistokurjenpolvi Johnson Blue. Tämä kasvaa n 40 cm korkeaksi ja alkaa kyllä retkottaa pitkin maata. Tuoksukurjenpolvi vieressä toimii kuitenkin melko hyvin ja kukat saavat sen lehdistöä taustakseen.

Peittokurjenpolvi Cambridge syreenin juurella. Vielä olisi maanpeitoksi leviämisen varaa reilusti.

Kerrotut idänkurjenpolvet kukkivat hurjasti.

Pionin juurella jalokurjenpolvi Patricia kasvaa melkoisen korkeaksi, ainakin 60cm joten sopii hyvin pionin seuralaiseksi.

Kyläkurjenpolvi (geranium pratense) Dark Reiter ei vielä kuki mutta nuppu jo näkyy. Tämä näyttää viimein viihtyvän muutamia vuosia jurottaneena ja lähes härmään kuolleenakin. Toinen kaverinsa kuoli ensimmäisen kesän jälkeen. Hieno tumma lehdistö eikä kukintakaan ollenkaan hullumpi. Pitäisiköhän tehdä vielä uusi yritys kyläkurjenpolvi Summer Skiesin kanssa joka myös kuoli useampi vuosi sitten härmään kun tämä nyt näyttääkin viihtyvän. 

 Ja tässä kesäkuun odotetut pionit.

Vähän jo kukan väriä pilkottaa joten ei enää pitkään aukeamiseen.

Ja helle jatkuu. Toistaiseksi olen harrastanut vain täsmäkastelua tuoreemmin istutetuilla taimille. Kohta tarvitaan jo sadettimen apuakin.