lauantai 17. syyskuuta 2022

Sipulipäivitys ja rakennuspäivitys

 Piha on melkoisessa kaaoksessa juuri nyt. Takapiha on täynnä rakennustarpeita. Eipä tarvitse ainakaan ruohikon leikkuuta stressata kun takapihan nurmesta yli puolet on tavaran peitossa. Ensi vuonna korjataan sitten vauriot. Pitkin viikkoa mies päivysti tavarantoimituksia jotka ensin purettiin kadun toiselle puolelle odottamaan eilen saapunutta nosturia. Eilen varsin massiivisen korkealta näyttänyt nosturi nosti paketit talon yli takapihalle. Onneksi kaikki säilyi ehjänä. Finnfoameja mies kuskaili massiivisen määrän itse takapihalle kun ne oli rekasta pitänyt purkaa etupihalle samalla aikaa kun itse vietin normaalia työpäivää. Viime viikonloppuna urakoitiin sepelin parissa ja rannan kuoppa on nyt enää kuvissa ja muistoissa.

Eurobulbin sipulitilauskin saapui. En malttanut jättää myöskään Lidlin sipulitarjontaa tutkimatta viime viikolla joten jokunen pussi narsisseja ja tulppaaneja sieltäkin tuli hankittua. Saatoin Prismaltakin muutaman ostaa. Suurin osa hankinnoista on vielä odottelemassa ulkovarastossa viileämpää keliä mutta torstaina kaivoin Eurobulbin laatikosta heti sen saavuttua esille lumikellot, syysmyrkkyliljat sekä valkovuokot ja sateesta huolimatta kaivoin ne maahan. Viime viikonloppuna siirsin muutaman kuunliljan, keijunkukan sekä tiarella Happy Trailsin putkikaivannon edestä turvaan.


Reippaat sata sipulia sen kummemmin suunnittelematta lisää istutettavaa. Eihän nyt edullisia kauniilla kuvilla varustettuja sipuleja voinut kauppaankaan jättää. Vasemmalla alhaalta oikealle Darwin-hybriditulppaanit Van Ejk, narsissit Sweet Desire, Cheerfulness, Pink Charm, Ice King. Ylhäällä vasemmalta nimetön narsissilajitelma, narsissi Replete, tulppaanilajitelma (Claudia, Purple Prince, Flaming Prince, Candy Prince, Parrot Prince).

Kuunliljoja olen nyt istuttanut kesähortensia Bougien taakse.

Tuohon penkin reunaan kuunliljat sopivat mukavasti kivireunusta rehevöittämään. Niiden alla eivät rikkakasvitkaan viihdy kun täyteen kokoonsa kasvavat. Kitkemispinta-alaa pyrin kaikin tavoin vähentämään kun istutusneliöitä alkaa olla kertynyt tähän pihaan melko iso määrä.

Siirtelystä kärsineet tänä kesänä kitukasvuisesti kasvaneet vihreälehtiset keijunkukat siirsin alppiruusu Royal Butterfly:n lähelle ja sen taustalla häämöttää nykyään myös metsänrajapenkistä siirretty isompi jouluruusu. Tuohon alueelle istutin myös osan valkovuokko Blue Eyes -juurakoista sekä lumikello Flore Plenon sipuleita. Lopun osaa juurakoista ja lumikelloista istutin alppiruusu Mikkelin kanssa samaan penkkiin mikä kuvan oikeassa takanurkassa juuri erottuu.

Porraspenkin reunaan siirsin muutaman japaninmaksaruohon taimen. Jospa viihtyisivät paksummassa multatilassa uudessa paikassaan paremmin ja rehevöityisivät.

Tykkään näistä sinervään taittavista lehdistä eivätkä vaaleanpunaiset kukatkaan ole hassummat.


Etupihan seinustalla pistokkaista alunperin kasvatetut syysmaksaruoho Brilliantit kukkivat. Vielä saisi rivistö lisääkin tiivistyä.

Isompana määränä ihan mukava katseltava.

Jalohortensia Twis’n Shoutin lehdet alkavat syksyisesti punertaa.

Viime viikon otos syysleimu Sweet Summer Purplesta.

Viimeisiä päivänlilja Little Anna Rosa:n kukista. Muissa päivänliljoissa ei enää nuppuja näy.

Punahatut (Delicious Candy) jaksavat pisimpään koristaa etupihan penkkiä

Kiinanlaikkuköynnös Annikissa on ihan kiva sato tänä vuonna. Tämä vaikuttaa kypsyvän melko myöhään kahden vuoden kokemuksella, ensimmäisiä on päässyt vasta viime viikolla maistelemaan. Lehdet alkavat jo syksyisesti muuttaa väriään.

Arnoldinpihlaja Kirsten Pinkin marjat ovat luvatun vaaleanpunaiset. Tämä näyttää varmasti tulevina talvina kauniilta jos pinkit marjat vain jäävät lehtien pudottua puuta koristamaan.

Loppuun karumpia otoksia pihalta

Nurmikosta ei taida paljoa jäädä jäljelle.

Tarkkaan on nosturilla aseteltu. Omenapuu aivan vieressä ei näytä saaneen mitään vaurioita.

Tavaran ohella nurmelle on jouduttu säilömään hiekkalasti joka piti kauhakuormaajan saatavilla ollessa saada myös pihan puolelle. Tuota tarvitaan putkikaivantoihin putkia suojaamaan. Poika on ollut hiekasta kovin mielissään kun hiekkalaatikko jouduttiin jo alkukesästä ottamaan pois käytöstä. Ylimääräinen hiekka pitänee lopulta kanniskella rantaan hiekkapohjaa täydentämään.

Pylväsperustukset näyttävät sepelitäytön jäljiltä kovasti matalammilta. Olipa helpotus päästä siitä vedeltä täyttyvästä kuopasta eroon. Timpurit aloittivat jo kasaamaan rakennustelineitä.

Puolisen metriä taaksepäin suunnilleen tältä korkeudelta päästään jatkossa katselemaan saunasta ulos.

Syksyn tullessa kukkakuvia ei paljoa enää ole kuvattavaksi joten blogia päivittelen taas harvemmin fiiliksen mukaan ja sisältökin saattaa olla enemmän rakennuspainotteista hetken aikaa. Vielä sipuliurakointi on syksyn mittaan tulossa josta yritän päivittää tänä vuonna hieman tarkemmin sipulien sijaintia. Saa nähdä jääkö se taas vain aikeeksi jos ei mukavaa aurinkoista keliä satu. Perinteisestihän homma tulee tehtyä pakon edessä pakkasennusteiden yllättäessä kylmässä ja märässä kiireen tunteessa lisääntyvän pimeyden kanssa kilpaa. Siinä jäävät kuvat ottamatta ja sipulien paikat muistiin merkitsemättä. Yritän kyllä oikeasti saada ensin pikkusipulit ja narsissit viimeistään lokakuun alussa ja tulppaanitkin lokakuun aikana maahan. Mutta oikein mukavaa alkavaa syksyä!







torstai 1. syyskuuta 2022

Kalliolla tapahtuu

 Yläpihalla alkaa näyttää jo siltä että jotain sinne ihan oikeasti rakentuu. Maanantaina miehet aloittivat ja nyt perustukset ovat paikallaan. 12.9. alkavan viikon aikana tuleekin jo hirsitoimitus. Tarkempi päivä selviää lähipäivinä. Huomenna ja oletettavasti myös viikonlopun aikana on vielä tekemistäkin tiedossa kun hartaudella tyhjennetty kuoppa täytetään osin soralla. On ollut kivaa välillä päästä helpolla ja työpäivän jälkeen vain käydä tutkimassa mitä päivän aikana on tapahtunut.


Siinä on tolpparivistö valmiina pystyssä. Nyt ei tarvitse enää arvailla mihin kohtaan rakennus oikein asettuukaan.

Korkeimmilla pylväillä on ihan mittaa. Koko kuoppaa ei sentään ole ajatus täyttää.

Melkoisen innoissaan olen kun vuosien haave alkaa viimein näkyvästi rakentua. Alapihalta voi jo hahmottaa mistä korosta lattia alkaa eivätkä nuo tolpat onneksi mitenkään pahasti silmiin pistä joten eiköhän se valmis saunarakennus ihan mukavasti tule maisemaan istumaan. Terassin penkin viereen jää sinänsä sopivan levyinen kaistale kulkureitille mutta pienempi multatila mistä riippapihlajan jo siirsinkin tulee jäämään väistämättä kulkureitin alle. Siirsinkin jo siitä mullat parempaan talteen. Ehkä kestän sen alle neliön istutusalueen menetyksen kun sain jo aika monta neliötä tilalle.

Melkoisen syksyiseksi on sää muuttunut mutta onneksi hortensiat jaksavat kukkia syksylläkin. Laitan vielä porraspenkistä muutaman lähikuvan kun edelliset keskittyivät enemmän yleiskuvaan.

Pallohortensia Ruby Annabellen kukinto on omaan silmään niin hieno tummalehtinen purppuraheisiangervo Midnight taustallaan

Eikä jalohortensia Bloom Star edellistä huonommalta näytä. Hempeä pinkki sävy saa vähän särmää tummasta taustasta.

Syysmaksaruoho Frosty Morn ei nyt parhaimmillaan ole isommat lehtensä menettäneenä kaljut varret maan alle kiilattuna mutta ensi vuonna tämäkin vaalean ja tumman taustan yhdistelmä uskoakseni tulee olemaan vielä edukseen.

Helteellä siirretyksi joutunut syyshortensia Early Sensation käyristi hiukan mielenosoituksena latvojaan. Väri alkaa taittaa jo pinkkiin. Taustalla Mustilanhortensia valkoisena kestäen.

Hortensia Early Harryn kukinnot ovat edellisiä pienemmät mutta sievät silti. Vaaleanpunaiseksi tämäkin kukkansa muuttaa.

Lempihortensiakseni kiilannut jalohortensia Twist’n Shout on edelleen kaunein. Jokaisen kukkatertun sävy poikkeaa hiukan vieruskaveristaan osa utuisen vaaleanpunaisina ja osa violettina. 

Muutaman kukan on pupun keväällä ja osin uudelleen kesälläkin parturoima tarhalyhtykärhö Duchess of Albany jaksanut tehdä. Samassa obeliskissa koreaköynnöskuusama Serotina aloitti keväällä samasta syystä kasvunsa maanrajasta eikä taida tälle kasvukaudelle enää kukkia ehtiä tehdä. Verkotuksen vaatisivat nämäkin talveksi.

Tarhapunahattu Fountain Pink Eye kukkii vaikka jäi selvästi vieruskavereitaan matalammaksi.

Kaksi pinkimpää joista toinen Delicious Candy  ja toinen nimetön varsin samalta näyttävä. Keskellä Fountain Pink Eye on jäänyt tänä kesänä selvästi kavereitaan matalammaksi.

Syksyisiin keleihin on hiukan vielä sopeutumista ja kaivoinpa jo piponkin esiin. Kai tähän viileämpään keliin taas tottuu mutta melkein lähdin kaivamaan myös kevyttoppatakkia ullakolta. Hiljalleen puutarhassa ajatus siirtyy jo seuraavaan kasvukauteen. Syksyn sipuleiden istutustalkoot saavat vielä hetken odotella. Tilauksestakaan ei ole vielä kuulunut joten eipä ole vaaraakaan liian aikaisin aloitella. Uusimmat jo kasveista täytettä saaneet istutusalueet tulevat ainakin saamaan kevätkukkijoita etupihan penkin tulppaanitäydennyksen ohella. Hyvää syksyn alkua.


 






sunnuntai 28. elokuuta 2022

Kasvitäydennystä

 Raahasin eilen pojan matkaani tutkimaan Hankkijan alevalikoimaa. Siellähän olikin vielä ihan mukava valikoima aletaimia -50 ja jopa -70% tarjouksessa. Silmäilin hetken valkomarjaista helmipihlajaa -50% -valikoimasta mutta en oikein ollut varma mihin sille paikan keksisin. Keski-ikäinen mies näkyi tutkivan hetken rungollista purppuraheisiangervo Diabolon taimea myöskin -50% mutta jätti sen onneksi siihen siirtyessään sen samaisen pihlajan äärelle joten varsin pikaisin askelin taimen juuri huomattuani siirryin sen äärelle. Taidettiin kisata miehen kanssa samoista taimista koska samaan aikaan pihlaja lähti miehen matkaan. Diabolo siirtyi omaan kärryyn. Eikös tuo sitten ihan reilusti mennyt, molemmille yksi puu :D. 

Muita taimia oli sentään enemmän kuin yksi kutakin eikä montaa asiakastakaan joten loput hankinnat menivät rauhallisemmissa merkissä pohtien. Päädyin hankkimaan lisää purppuraheisiangervoja tosin perinteisemmässä pensasmuodossa. Kaksi matalammaksi jäävää Little Angelin taimea (odotuskorkeus 50-90cm) ja yksi Midnight (100cm), ensimmäiset -50% ja jälkimmäinen -70%. Yksi hortensiakin oli pakko napata mukaan niin nätisti kuin kukki, jalohortensia Bloom Star (100cm) löysi kärryjen kyytiin. Perennaosastolta otin kaksi tarhaimikkä Majeste (25cm) -taimea kyytiin. Vähän jäi kaihertamaan miksi en ottanut enempää kun kassalla tajusin puoli-ilmaisen hinnan 50c kappale. Kaikista ostoksista pojan puutarhalapio mukaanlukien alle 80€  ei mielestäni ollut paha hinta.


Ostokset ensin takapihalle. Tällä kertaa tummavoittoinen vaikutelma. (Muuten tosi kiva tämä tilapäinen hiekka-alue josta ”lainasin” viime kesänä laatat lavatarhaan. Jos ensi kesänä budjetti venyisi laatoitustenkin kuntoon laittamiseen uusin laatoin.)

Rannan porraspenkki sai nyt mukavasti täydennystä. Ensin ruukkujen kanssa sijoittelupohdintaa. Ajattelin noiden tummalehtisten purppuraheisiangervojen sopivan hyvin tuohon aurinkoiseen paikkaan.

Entisistä istutuksista paikalleen jäivät vasemmalla pallohortensia Ruby Annabelle ja arnoldinpihlaja Kirsten Pink. Taakse niiden välimaastoon purppuraheisiangervo Midnight ja oikealle vierekkäin päädyin istuttamaan molemmat Little Angelit. Keskellä etualalla jalohortensia Bloom Star.

Siirsin syysmaksaruoho Frosty Mornin oikeaan etulaitaan tummien Little Angelien eteen josta sen pitäisi hienosti erottua jatkossa valkokirjavilla lehdillään tummat pensaat taustallaan. Pari vartta asettelin samalla mullan alle toiveikkaana niiden juurtumisesta kun muutenkin varsin maanmyötäisesti kiemurtelivat. Tuota olisi kiva päästä levittämään hiukan laajemmallekin. Jos ei juurtuminen onnistu niin ensi kesänä otan pistokkaita.

Vieressä kulkevat mustalla värjätyt portaat ja taakse nousee talven aikana toivottavasti valmis saunarakennus myöskin mustana. Omasta mielestä purppuraheisiangervojen tumma sävy sopii kivasti mustan kaveriksi.

Porrapenkin etualalle on sopiva kasvi vielä keksimättä. Mietin kokeilisinko siirtää tuohon pihalta jo valmiiksi löytyvää pikkutalviota ja rönsytiarellakin olisi kaunis. Paikan kuivuus ja aurinkoisuus voi olla näille kasveille vaan liikaa. Sopivasti hiukan laidan yli kivien päälle rönsyävä kasvi olisi kuitenkin tuohon kiva. 

Rungollinen purppuraheisiangervo Diabolo sai nyt paikan puutarhapolun viereltä rakentamaltani levikkeeltä.

Juurelle istutin tarhaimikkä Majeste:n taimet. Samalla levikkeellä sijaitsevat nyt siis kaikki pihan imikät.

Näillä lehtien väri oli melkoisen vaalea pienellä kirjavuudella. Taimissa näytti olevan lehtien sävyissä eroja joten luulen kasvuolosuhteiden vaikuttavan miltä lehdet näyttävät. Ensi kesänähän asia toivottavasti selviää jos eivät kovin talvenaroiksi yllättäen osoittaudu ja kupsahda.

Syksyksi oli kiva päästä istuttamaan taimia. Saavat rauhassa juurtua ja seuraavana kesänä taimet kasvavat selvästi isommiksi kuin vasta keväällä ostetut ja istutetut. Kastelukin hoituu syksyllä taivaalta ainakin useimmiten. Bonuksena voi löytyä taimia huomattavin alehinnoin. Eivät turhaan siis syysistutusta suosittele. Malttamattomalla puutarhurilla kuten minulla on vaan useimmiten ongelmana että istutusalueiden aukkopaikat on yleensä jo aikaa sitten täytetty kesän aikana. Nyt uudisalueet tarjosivat mahdollisuuksia tähänkin vaihtoehtoon. Pientä puuhailua olisi tällekin päivälle tarjolla. Jospa mieltäni suuresti häiritsevän muuta istutusaluetta matalammalle jääneen kiinanhortensia Bougien nyt kuitenkin nostaisin samalle tasolle muiden kanssa vaikka paakku onkin järkälemäinen. Ihanaa kesäistä päivää kaikille! 










lauantai 27. elokuuta 2022

Yllätyskärhö

 Koinpa melkoisen yllätyksen nähdessäni naapurin rajapenkistä nousseen kärhön auenneen kukan. Kolmekin kärhöä tuohon on tullut istutettua heikon oloisella menestyksellä. V. 2018 istutin kaksi jalokärhöä ja kun kovin kuolleelta näytti sai kohta v. 2020 vielä kolmannen kärhön loistokärhö Dorothy Waltonin. Viime vuonna yllätti sitten kukinnallaan v. 2018 istutuksista Maria Sklodowska Curie yhdellä kukalla. Arvelin saman kärhön tänäkin vuonna nousseen mutta nyt auennut kukka näyttääkin olevan se kolmas piilotellut vuoden 2018 istutus Diamond Ball koska väri on selkeästi haalean violettiin taittava. Tiesin kyllä kärhöjen voivan piilotella mutta neljä vuotta pääsi jo yllättämään.


Ei tämä kyllä valkoisen ja vihreän sävyissä kukkivalta Maria Sklodowska Curielta näytä eikä etenkään Dorothy Waltonilta. Mitähän tästä ensi vuonna nousee.

Kun nyt pelastuneista kasveista tuli puheeksi on myös kesän siirtelyistä kovasti kärsinyt herttahortensia (Schitzophragma hydrangeoides) Burts of Light osoittanut virkistymisen merkkejä.

Heikoimmillaan jäljellä oli enää kaksi elossa olevaa lehteä. Köynnös alkoi onneksi herätellä silmujaan ja on huomattavasti eloisamman näköinen. Josko tämä tässä jaksaisi toipua syksyn aikana ja heräisi vielä talven jälkeen elolle uudessa paremmassa paikassaan.


Kalliolla alkaa pian tapahtua. Ensi viikolla alkaa pylväsperustusten teko. Ensimmäiset rakennustarpeet on nyt viety paikalle joten homma alkaa konkretisoitua. Kaamea työmaa tuossa kuopassa on ollutkin kaiken saven ja muun maa-aineksen puhdistamisessa kallion pinnoilta. Uima-altaaksi muuttumista on myös torjuttu useampaan kertaan uppopumpun kanssa tyhjentäen.

Mahtavatko nyt paikalle tuodut tarpeet vielä riittää. Kyllä tuolla määrällä vähintäänkin hyvään alkuun pitäisi rakennusmiesten päästä mutta olen varautunut lisäkärräilyihin.

Kun pylväät on kuoppaan tehty on seuraavaksi suunnitelmana osittain tuota kuoppaa täyttää murskeella ja soralla. Mies pääsee taas avantin ohjaimiin. Puutarha näyttäisi samalla pärjäävänkin omillaan kun syksy ennusteiden mukaan ensi viikolla saapuu sateineen ja viilenevin ennustein. Viikonlopuksi on vielä luvattu shortsikeliä mutta vielä tuo sateella aamu käynnistyi eikä aurinkoa harmaalla taivaalla näy. Hyvää viikonloppua!


lauantai 20. elokuuta 2022

Syysleimut

 Onpa hellettä pidellyt. Olin jo toiveikas torstaina sadekuuron suhteen mutta pari hassua lyhyttä kuuroa oli meidän kohdalle työpäivän aikana lopulta vain osunut. Piha alkaa olla rutikuiva. Iltarutiineiksi on väistämättä muotoutunut kasteluletkujen siirtely paikasta toiseen jos haluan pitää hengissä kaikki kesän aikana siirron kohteeksi joutuneet pensaat, puut ja perennat puhumattakaan vasta heinäkuulla istutetuista punahattujen ja kuukausimansikoiden siementaimista. Jälkimmäiset ovat onneksi sitkeää sorttia kuivuudenkin kestossa. Jopa etupihalle oli letku nöyrryttävä vetämään kun syysleimujen lehdet lurpattivat uhkaavasti. Mutta en silti valita, on ihanaa kun kesä jatkuu vielä elokuun loppupuoliskollakin. Töihin paluu on harmillisesti kyllä vähentänyt pihalle jäävää aikaa ja jaksamistakin dramaattisesti. 

Syysleimut ovat kaikki kukassa. Metsänrajan penkki kärsii kyllä kuivuudesta kun kastelu on suuntautunut akuutimmin vettä vaativiin kohteisiin. Ei se mikään silmänilo ole muutenkaan kuten aiemmin todettu reunakivien ollessa osin pois paikaltaan. Sellaista tuuheaa syysleimukasvustoa ei siis metsänrajan penkissä juuri nyt kasva mitä mielellään toivoisi haavekuvissaan nähdä. Tässä kuitenkin pihan syysleimusikermä lähikuvissa. Nimeän ne joille nimet keksin.


Suosikkini syysleimuista Early Red

Younique Bicolor

Sweet Summer Purple

Famous Light Pink




Sherbet Blend

Wilhelm Kesselring



Etupihalla syysleimut näyttivät alkuviikosta jo hätää kärsiviltä joten ei auttanut kuin kiireesti viritellä kasteluletkut paikalleen. Kolme pidempää puutarhaletkua peräkkäin liitetyksi vaaditaan etupihan saavuttamiseksi joten ihan joka päivä ei operaatiota viitsi tehdä. Siihenhän se viimeinen kolmas letku muista letkuista irrotettuna lopulta paikalleen laiskalta jäi odottamaan seuraavaa kastelun tarvetta minkä itseni tuntevana osasin arvatakin. 

Eiköhän tässä jotain pihapuuhaakin keksi kastelun lisäksi. Rentouttavaa viikonlopun alkua puutarhailijoille!