Pihan siivousta astetta isommin

 Saunarakennuksen projekti nytkähti tällä viikolla konkreettisesti eteenpäin. Yläpihalta kaatui useampi mänty. Kaupan päälle kaksi kesää kaulattuna ollut haapa sai myös kaadon kun sen vielä kohtuullisen ongelmitta sai tehtyä. Yhtään istutusta ei projektissa tuhoutunut mistä olen kiitollinen. Melkoinen muutos näkymiin aukeni isojen puiden hävittyä siluetista. Mies kaipaa puita enemmän valittaessaan pihan näyttävän hakkuuaukealta. Toki pientä haikeutta itselläkin isojen hienojen puiden jouduttua polttopuuksi mutta toisaalta aika hienosti valoisuuskin samalla tontilla lisääntyi iltapäiväauringon päästessä paistamaan nyt vähemmin estein alapihallekin. Oksia ja neulasia riitti siivottavaksi. Samalla koko piha vielä lumen alla olevia alueita lukuunottamatta sai haravoinnin kun hyödynnettiin kadun varteen tilattu lava kaiken pihalta löytyvän puutarhajätteen sijoitukseen. Eipä ole varvikkoakaan tullut pariin vuoteen siivoiltua mutta nyt saivat kävyt, risut ja neulaset lähteä. 

Lähtötilanne ennen puiden kaatoa.

Ja jälkeen ennen siivousta.

Varaston kulmalta näkymät ennen.

Nyt näyttää vähän autiolta mutta etelän suunnalla takuulla on vähemmän varjoa nyt.

Töistä tullessa torstaina näky oli vähän karu.

Melkoista risusavottaa on vaatinut.

Yläpihalle kulkua on saatava tasaisemmaksi ja leveämmäksi. Valitettavasti kauniit pihlajat joutuivat lähtemään. Myös saunarakennuksen viemäröinnit ja muut kaapelit on kaivettava tuohon oikeanpuoleisen varvikon nykyiseen kohtaan. Suunnitelmana on myös saada lohkottua tuota polun vieressä olevaa kalliopattia loivemman kulun mahdollistamiseksi.

Pihlajien kaatamistarve oli vähän harmillinen. Ehkäpä on mahdollista myöhemmin istuttaa kulun viereen jotain uusia puita. Suunnitelmana on kivillä pengertää ja täyttää tasaisesti ja riittävän loivasti nouseva reitti yläpihalle. Tässä pihlajat vielä paikallaan.

Metsänrajan penkin reunaakin ilmeisesti on siirrettävä pengerryksen vuoksi joten kasvien siirtoa on luvassa.

Penkin taustalla ei näy enää isoa haapaakaan. Sen toinen runkohan oli jo tiedetysti laho joten ihan syyttä ei kaatoa tehty vaikkakin suurin syy oli pelko leviämisestä. Juurivesoja saattaa olla luvassa kun aivan pystyynkuollut ei kaulaamisesta huolimatta ollut vieläkään.

Haapa paikallaan vielä kuvassa viime keväältä.

Lavallinen melkein jo täynnä oksaa ja muuta puutarhajätettä.

Lapiolla jo aloitin kaivamaan polulla olevaa kalliomöykkyä esiin. Näyttäisi onneksi olevan lohkottavissa. Muuten saman nousukulman saamiseksi on kulun pengerrys aloitettava huomattavasti kauempaa ja maansiirtotöitä sitten samaan malliin enemmän. Kaikki tontille tuotava ja tontilta vietävä maa-aines nostaa samalla kustannuksia mikä ei olisi toive. Etanadynamiittia on nyt tilattu reilusti lohkomista varten. Saunarakennuksen alta on myös kalliota lohkottava korkoerojen tasaamiseksi. Korkein kohta kallion vuoksi on tällä hetkellä noin 80cm korkeammalla kuin matalin kulma ja olisi mukava saada rakennus hiukan matalammalle maan pintaa. Samalla kärräilen multavaa metsämaata yläpihan notkelmaan entisen istutusalueen jatkeeksi. Ilmeisesti hortensiat saavat vielä tänäkin vuonna noston paikaltaan koska kallion esiinkuorinnasta jäävä maa saisi mieluusti löytää sijoituspaikan tontilta. Oletan maan olevan pitkälti samaa melko multavaa puiden juurilla höystettyä metsämaata joka ei mitenkään haitaksi istutuksillekaan missään nimessä ole kunhan sen saa nätisti tonttiin tasattua. Mutta huomenna työt jatkuvat. Olipas ihan kiva tarttua pitkästä aikaa taas lapioon.

Loppukevennykseksi kuva viime kesältä varvikkoon unohtuneesta maksaruohon juurakosta. Sitkeää tekoa kun talvesta selvinnyt maan pinnalla ja uutta kasvua virkeänä silti vaan tekee.

Iloisia kevätpuuhia muillekin!

Kevättähtiä

 Muutama päivä sitten toiveikkaana jo kurkin kerrottujen esikoiden lehtiruusukkeita ja tänään varmistui että  ainakin yksi on aikonut kukkia. Hiukan vielä piilossa mutta ihan selvä nuppu siellä pilkottaa. Ensimmäiset vaaleanpunaista ja lilaa kukkien sävyiksi lupaavan siemensekoituksen kylvin toissakeväänä ja nyt pitkältä tuntunut odotus palkitaan. Huvittavan innoissaan sitä voikin yhden pienen kasvin vuoksi olla. Keli vaihteeksi taas viilenee mutta se on helpompaa sietää kun kukkiakin jo puutarhasta löytyy. Krookukset olivat kovin supussa ulkona palellessaan mutta kevättähtien sikermä ilostutti naapurin raapenkissä.

Vaaleampaa violettia

Krookusten kanssa kevättähdet muodostavat kivan parin.

Valkoinenkin olisi tuloillaan.

Yksi sinisemmän sävyssä.

Krookus Vanguard nousee kärhöille viritellyn aidan raoista.

Rannan kärhöpenkissä kasvaa enemmän pieniä valkoisia krookuksia.

Tuosta esikon nupusta ei voi erehtyä mikä keskeltä pilkottaa. Peukut pystyyn että tuosta kehittyy joku ihanan sävyinen kerrottu kukkarypäs.

Päivän ilonaiheisiin kuuluivat positiiviset talvehtimisuutiset Endless Summer -hortensioista ja surkeasta ulkomuodostaan huolimatta rannassa pupun parturoima köynnöskuusama Serotina osoitti elonmerkkejä.

Ihmeen korkealta kukinnassaan säästeliääksi osoittautunut Twist’n Shout on lähtenyt uuteen kasvuun. Joko tänä vuonna kukkii vai joudunko toteuttamaan uhkaukseni poistoon jotumiselta. 

Yleensä kasvu on lähtenyt melkein maan rajasta.

Jalohortensia Summer Love ei näytä talvea säikähtäneen, kasvu alkaa melkein ylimpien silmujen tasolta. Tämä kuuluu samaan Endless Summer -sarjaan.

Koreaköynnöskuusama Serotina esittelee jo silmujaan.

Etupihan penkki oli jo valmis siistittäväksi.

Päädyin silppuamaan perennojen kuivat varret tuohon penkkiin. Siihen saavat maatua ja parantaa maan rakennetta.

Huomenna jos tarkenisi jatkaa penkkien siivousta. Kesäkeittiö saatiin sudittua eilen loppuun mutta näin kylmä keli ei nyt oikein suosi terassin öljyämistä. Sen jälkeen homma olisikin valmis. Flunssakin parani viimein joten taas alkaa jaksaa pihapuuhia normaalisti jos vaan tarkenee. Toppatakissakin tuli ikävä kyllä kylmä.  Hyvää alkavaa vappuviikkoa!

Kevätkurjenmiekat esiin

 Flunssa tuntuu vieneen voimia ja erityisesti unia vaikka ei ilmeisimmin mutta kuin perusflunssaa olekaan. Pihalla kiertelyä silti jaksaa ja rannassa puupintojen öljyäminen on edennyt. Muuta kevättyötä en ole aloittanutkaan. Kukkapenkit ovat edelleen talven jäljiltä siistimättä. Josko ensi viikolla. Uusia kukkia nousee päivittäin. Kevätkurjenmiekatkin aloittelivat, määrä vain tuntuisi huvenneen toivotun lisääntymisen sijasta. Toivottavasti lisää vielä nousisi piiloistaan.

Pauline kevätkurjenmiekka, toistaiseksi ainoa lajiaan

Painted Lady taustallaan krookukset.

Nimi kohdillaan.

Sheila Ann Germany

Päärynäpuun penkistä löytyikin pieni kerrottujen lumikellojen rypäs. Olisko päättänyt viihtyä ja alkaa levitä.

Nämä krookukset saavat puolestani lisääntyä ihan niin paljon kuin haluavat. Valkoisen ja violetin yhdistelmä toimii.

Etupihan aurinkoisella syreenipuun juurella krookukset ja kevättähdet ovat kiirehtineet kukkaan.

Lumikärhön juurella krookuksen vierellä tähtitulppaanit kurkkivat nuppuineen jo varovasti mullasta. Erityisesti ilahduttaa pienten tulppaanien monilukuisuus. Saisivat isommat tulppaanit ottaa näistä mallia ja pysyä lisääntyen hengissä vuodesta toiseen.

Keijunkukilla oli hyvä vuosi. Ovat talvehtineet lumen alla enkä toistaiseksi löytänyt ainoatakaan hengetöntä juurakkoa.

Kiva kun on jotain koristetta penkissä heti lumien sulettua.

Ja lumen sulamisesta puheen ollen eipä ole enää paljoa jäljellä siitä lumivuoresta etupihalla.

Takapihalla vielä vähän toisenlainen maailma.

Loppuun vielä työn jäljen esittelyä. Rannassa on kohtalaisen paljon puupintoja jotka eivät ikävä kyllä pysy kunnossa ilman vaivannäköä. Yhtenäisyyden vuoksi kaikki käsitellään Tikkurilan Valtti Plus mustalla terassiöljyllä. Laituri, portaat rantaan sekä nuotiopaikalle, terassi ja kesäkeittiö vaativat kaikki öljyämisen.

Terassin istutusalueelle johtava pinta ehti jo saada uuden tumman värin.

Kun malttaisi ottaa kuvia ennen muutosta ei tarvitsisi kelata kaikkia viime vuoden kuvia läpi löytääkseen edes välttävästi toimivan vertailukuvan.

Terassin tummiin tolppiin ja lasikaiteisiin musta sävy sopii omasta mielestäni erinomaisesti.

Ei tuo portaikkokaan pöllömmältä näytä.

Tavoitteena on että rakenteet eivät liikaa erottuisi ympäristöstään. Ero entiseen on ainakin selkeä. 

Pensseliä kaipaavat vielä osa kesäkeittiön rakenteista ja melkein koko terassi. Ihan joka vuosi en toivoisi urakkaa tehdä. Onneksi on meidän omien kätösten lisäksi apuna ollut välillä myös appiukko ja oma isä. Pikaisesti arvioisin että työtunteja on tähän mennessä käytetty reilu 20. Nyt homma on toki vielä työläämpi kun iso osa pintoja on ennestään käsittelemättömiä joten kaikenlaista nurkkaa ja lautojen välejä on sudittava ekstrahuolella ettei puun sävy paista mustan joukosta. Kiva päästä tekemään valmiin näköistä kun pakollinen puun kuivatusaika on ohitettu. Tuleva saunarakennus on myös suunniteltu mustalla kuultosävyllä värjättäväksi joten kaikki pinnat sopivat riitelemättä yhteen. Saa nähdä joko aamulla on lähityökuntoisuus saavutettu vai vieläkö etätyöt läppärin äärellä kutsuvat. Nykyään kun voi olla kyvytön tekemään normaalia työtään nenän niiskuttaessa vaikka sujuvasti jaksaa puuhastella pihalla viikonlopun.

Multaa näkyvissä

 Piha sulaa melkein silmissä. Kukkapenkit paljastuvat lupaavasti lumen alta. Krookuksia alkaa avautua ja kevättähtiäkin maasta jo nousee. Piippaa ja muuta kasvun alkua olisi nyt ihasteltavana minkä verran vaan  kehtaa uusien naapureiden ihmeteltävänä kyykkiä :).

Tämän viikon krookuslajitelmaa

Lumikärhön alta löytyy tummemman violettia, Flower Record?

Vuosi sitten perustetusta metsäpenkistä nousee mukava palkkio syksyn sipulitalkoista. Valkotäpläimiköiden lehdet ovat säilyneet yllättävän hyvin talven yli.

Lähikuvassa Prins Claus oletan, pääsi krookussuosikkeihini

Etupihalla hennomman lilaa syreenipuun juurella. Vieressä kevättähtien nuput pilkistävät maasta.

Ehkäpä samaa laatua myös päärynäpuun penkissä.

 Iloitsin jo näkeväni tämän viime kesän vaihtotaimena saamani sinivuokon ensimmäistä kertaa kukkivan mutta pitkäkorva taisi ehtiä ensin. Kylläpä ärsyttää kun luulen tietäväni kyseisen yksilönkin joka tontin reunamilla seikkaili. En heti ehtinyt laittaa puutarhavahtiamme Patua häätöpuuhiin joten ahmatti oli ehtinyt jo sinivuokon ohi kunnes laskin koiran pihalle. Siinä ohimennen taisivat ehtiä nuput jo suuhun kun vielä edellispäivänä vielä nuppuja ihastelin.

Kerrottu lumikello, mahdoton kuvata ilman pientä avustavaa oksaa. Kovin tahtovat tuijotella maata kohti.

Valkovuokot nostavat pinkkejä varsiaan mullan pinnasta, vielä tovi menee kukintaan.

Metsänrajan penkin jouluruusulla on selkeä nuppu. Kukintaa siis tulossa.

Olisiko tämäkin jouluruusun nuppu vai toivonko liikoja?

Etupihan penkki kaikesta kolauslumestaan huolimatta oli eilen paljastunut jo näin hyvin.

Metsänrajan penkki on jo melkein kokokaan sula.

Pihan ylläpitotyöt alkoivat. Laituri kaipasi uutta puunsuojaa ja saimme viikonloppuna käsiteltyä jo harmaaksi kuluneen pinnan uudelleen mustalla Valtti Plus -puunsuojalla. Käytännöllisempi saattaisi olla omasta mielestä harmaa sävy mutta mies toivoo ulkonäön vuoksi edelleen mustaa mikä ei toki omaakaan silmää missään nimessä häiritse. Auringossa tahtoo olla paljaalle jalalle vain hiukan kuuma.

Sävyero on varsin selkeä jo käsitellyn ja kuluneemman pinnan välillä. Urakka jatkuu portaiden ja terassin osalta vielä myöhemmin.

Loppuun vielä kuva kauniista pääsiäisasetelmastamme olkaa hyvä ja ihastelkaa. Tulipa siitä nätti 😂

Loppuviikoksi taitaakin olla tiedossa etätöitä. Nenä meni tukkoon joten työmaalle ei ole asiaa. Ensimmäinen kotitesti negatiivinen kuten lapsukaisenkin testi pääsiäisen aikaan. Ei tarvinne arvailla mistä tämä tauti tuli. Vielä on korona jostain syystä meidät kiertänyt, joko nyt? Kenties ehdin hiukan enemmän ihmetellä pihaa kun säästän aikaa työmatkassa.