lauantai 25. maaliskuuta 2023

Pihan sulamistilanne

 Kyllä taas kevään odottajaa koetellaan kun ennusteet lupaavat lunta ja pakkasta. Vielä tänään on kuitenkin keväistä, tosin sateista sellaista. Pääasia että lumi sulaa kuitenkin tavalla tai toisella. Pihan nurmikkoisella osiolla alapihalla on vielä kunnon kinokset eikä kukkapenkkien sulamisesta vielä merkkiäkään. Onneksi kallioisella yläpihalla kevät etenee aina nopeammin ja näkyvissä on reilumminkin paljasta maata. Ensimmäiset piipatkin jo bongasin. Mies ihmetteli miksi kiertelen pihalla paljastuvia länttejä tutkimassa jos kohta taas sataa uutta lunta kaiken peittäen. Homman ideahan ei ole kuitenkaan se musta multa vaan tutkia näkyykö paljastuvista kasveista talven jälkeen elonmerkkejä. Niitä ei tässä vaiheessa kevättä enää uusi lumi hengiltä saa.

Ei takapihalla tosiaan kovin keväiseltä näytä.

Mutta yläpihalla pääsee jo paremmin fiilistelemään. Vanha terassin penkki alkaa olla jo kokonaan sulanut.

Ja löytyihän kiinanlaikkuköynnöksen takaa muutama lumikellon piippa. Näyttävät olevan tänä keväänä hitaammalla tuulella koska kukkia eivät ole esille saaneet kuten monesti jo lumen alta on suoraan kukkanuppujakin näkynyt pilkottamassa.

Viime kesän tuotos porraspenkki on isoimmalta osaltaan jo paljaana.

Muutama syksyllä istutettu kevätkurjenmiekka siellä jo mullasta pilkottaa ellen erehdy. 

Iso kalliopenkki reunamiltaan myös sulaa. Jouluruusu on vielä juuri sen verran lumen alla ettei mahdollisia kukkanuppuja pääse tiirailemaan.

Siirron kokenut köynnöshortensia Take a Chance näyttää oikein hyvinvoivalta. Elossa olevia lehtisilmuja on melkein haarojen kärkiin asti. Jospa innostuisi nyt kunnon kasvuun kun pääsi viime kesänä yksiöönsä kivien väliin rakennettuun multatilaan kasvamaan.

Kesällä melkoisen heikkoon kuntoon tilapäismajoituksessaan kuivahtaneena päässyt herttahortensia Burts of Light näyttää helpotuksekseni virkeältä silmuineen. Näyttäisi kotiutuneen uuteen paikkaansa ihan lupaavasti.



Sisäkasvatuksista välillä myös päivitystä. Hitaastihan nuo esikot kasvavat kuten kahden kasvatusvuoden perusteella osasin odottaa. Pinkit esikot eivät ole itäneet laisinkaan, valkoisista yksittäinen taimen alku pääsi kuivahtamaan ja kuukahti, muut ovat jatkaneet eloaan.

Ensimmäistä lehteä alkaa jo erottua valkoisista esikoista.

Palloesikoiden taimet ovat hieman isompia. Siemenetkin olivat hieman suurempia vaikka eivät juuri hiekanmuruja isompia nekään.

Ensi viikolla saattaa tulla lunta lisää. Kovasti toivon että lumisateet kuitenkin ohittaisivat meidän alueen. Kovasti jo sormia syyhyttäisi päästä muokkaamaan kesken jääneitä istutusalueita lopullisempaan muotoonsa. Kun ensin edes maa paljastuisi niin pääsisi kunnolla suunnittelemaan. Lapiohommien aloitukseen voi mennä hieman enemmän aikaa kun roudankin pitäisi sulaa. Noita pienempiä kiviä  tuntuu riittävän ja pohdinkin pitäisikö niitä käyttää pengerryksiä koristamaan ja välejä täyttää vaikka patjarikolla. Vai onko tuon ajatuksen lopputulemana hirveää kitkemistä jatkuvasti vaativa työmaa.




sunnuntai 19. maaliskuuta 2023

Koska kukkii -haaste

Ennen kuin lumet aivan ehtivät sulaa niin osallistunpa minäkin Hiidenkiven Minnan aloittamaan koska kukkii -haasteeseen. Valitsen kevään kukkijoita nyt muutaman tähän huhti- ja kesäkuulta. Katsotaan osuvatko veikkaukseni miten lähelle.

Ensimmäisten sipulikukkien joukossa kukkii kevätkurjenmiekka. Viime vuonna päärynäpuun penkissä tämä Painted Lady kukki ainakin jo 24.5. Nyt olen toiveikkaalla tuulella ja toivon näkeväni aikaisemman kevään ja näitä kukassa 20.5.

Valkotäpläimikkä Dora Bielefield kukki vuosi sitten 20.5. Nyt tämä(kin) on saanut pienen paikanvaihdoksen ehkä aavistuksen varjoisampaan paikkaan. Kukkisiko tänä vuonna 21.5.

Ihanat valkovuokko Vestalit kuutamohortensian juurella. Edellinen paikkahan oli vähän varjossa kallionnotkelmassa ja kukinnan alkukin siksi hieman hidas kun lumi suli muihin paikkoihin verraten hitaammin. Koska entinen asuinsija jäi multavuoren alle niin nämähän saivat hortensian paakun matkassa muuton huomattavasti aurinkoisempaan kohtaan isoon kalliopenkkiin. Jospa näistä olisi jatkossa iloa jo äitienpäiväksi  ja veikkaukseni kukintaan olisikin 14.5.

Perinteiset patjarikot kalliokasvipenkissä. Nämä ovat saaneet rauhassa olla entisessä paikassaan. Viime vuonna kukkivat ainakin 19.5. Sanotaan veikkaukseksi 17.5.

Ihana alppiruusu Double Kiss. Toissavuonnahan tämän ostin ja kukki aikaisin kuten ostotaimilla on tapana. Viime vuonna piti välivuoden mutta nyt olin näkevinäni nuppuja odottamassa. Paikkakin vielä hieman siirtyi yläpihalla. Nyt mennään siis aivan arvauslinjalle koska tässä pihassa ei luomusti ole vielä kukkinut, sanotaan suunnilleen muiden alppiruusujen tahtia arvaillen 13.6.

Ja kertauksena vielä säännöt:
Valitsemissasi kasveissa ei saa näkyä nuppuja veikkaushetkellä. Poikkeukseksi laskettakoon puuvartiset, joissa saa olla kukkasilmuja. Kasvien kohdalla olisi hyvä olla vielä lunta/jäätä tai edes sen verran routaa, ettei kasvi olisi lähtenyt kasvuun. On nimittäin aivan eri asia veikata kukinnan alkua lähipäiville kuin viikkojen (tai kuukausien) päähän. Kukinnan alkua saa vauhdittaa esim. lapioimalla lunta pois kukkapenkin päältä (sitähän me kaikki teemme jossain vaiheessa kevättä), mutta harsoviritelmät ynnä muut, joita et normaalisti tekisi, lasketaan dopingiksi. Ja tietysti kukintaa saa myös viivästyttää vaikkapa peittämällä lupaavan näköiset piipot lumella, jos jotain niin järjetöntä haluat oikeasti tehdä. Kerro, keneltä sait haasteen ja haasta vuorostasi mukaan muutama kaveri.

Sääennuste oli eilen kovinkin lumisen oloinen mutta onneksi uutta lunta ei maahan jäänyt, osa tuli räntänä ja vetenä. Tänään taas toiveikkaana lumikelloja etsimään.

sunnuntai 12. maaliskuuta 2023

Puuostoksia

 Alkuvuodesta alkanut pohdinta isommista pihan istutuksista on saanut jonkinlaisen päätöksen ainakin puiden osalta. Muutamaa koristepuuta olen haaveillut jo pari vuottakin ilman sopivaa paikkaa. Nyt ison pihan myllerryksen ja uusien sekä uudistuvien istutusalueiden myötä tilaisuus koitti. Nämä saattavat olla hyvinkin tämän pihan viimeiset isommat hankinnat (ellei menetyksiä tule) joten asiaa piti harkita tarkasti. Tässäpä siis esittely hankinnoista (kuvat lainattu netistä):

Prunus avium Paula, keltainen makeakirsikka

(Kuva Puutarhatalo sydänmaa). III-vyöhykkeelle asti pärjäämistä luvattu joten juuri tähän pihaan pitäisi soveltua. Keltaiset marjat kuten olen haaveillut toiveissa pärjätä ilman verkotusta. Pölyttäjän tämä tosin tarvitsee, sen toivon ja oletan saavani toissakesänä istuttamastani makeakirsikka Iputjista. Paikkaa tälle pitää vielä hieman pohtia miten kauas Iputjista on mahdollista pölytytyksen onnistuminen huomioiden istuttaa. Tällä hetkellä ajatukseni on muuttaa saunan kulkureitin muutosten vuoksi jo muutenkin kaivellun metsänrajapenkin alaosaa ainakin osin puuistutuksiksi ja siirtää perennoja ylemmäs isoa kalliopenkkiä täyttämään. Tämä tulisi sitten 20-30 metrin päähän Iputjista joka olisi pölytyksen kannalta toivottavasti vielä riittävän lähellä.

Kuten kuvasta huomaa tälle alueelle on muutenkin tehtävä muutoksia. Kuva syksyltä ennen putkien kaivamista maahan. Paula saattaisi tämä hetken kaavailuissani asettua kulkureitin viereen penkin alaosaan. Tuohon pitänee tehdä jonkinlaisia porrastuksia joka tapauksessa korkeuseron tasaamiseksi. Kulkureitin puoleinen osa penkistä voisi nousta siis ylemmäs lähemmäs tuota kulkureitin korkeutta.

Magnolia kobus, japaninmagnolia

             
(Kuva Paratiisin taimitarha). Eikös magnolia ole melkein jokaisen puutarhurin haave. Nyt tämä pääsee viimein kokeiluun kun voisi tässä III-vyöhykkeella hyvällä paikalla pärjätäkin. Toivoo lämmintä paikkaa, ei kuivaa mutta liian märkääkään ei saa olla. Menestyessään tästä voi kasvaa iso 5-8 -metrinen puu. Hienoin paikkahan tälle olisi tuossa saunarakennuksen vieressä jossa saisi kasvaa näkösuojaksi. Mutta riittääkö saunarakennuksen antama suoja tuulten osalta tontin korkeimmalla paikalla ympäröivän puuston lisäksi ja onko maa liian savista kohopenkistä huolimatta? Saahan siihen kohtaan mullan toki vaihdettua, onhan tässä pihassa maansiirtoja tehty ennenkin. Luulen kuitenkin tuota kohtaa yrittäväni kun onnistuessaan olisi kyllä komea vaikka menestymisen kannalta varmempi saattaisi olla alemmas Paulalle kaavaillun paikan viereen.

Tässä keskeneräisemmästä vaiheesta otettu kuva isosta kalliopenkistä jonka vasemmanpuoleiseen takakulmaan magnoliaa haaveilisin. Tuulisuojaa olisi idän ja etelän osalta, avoimemman lännen suunnalta tuntuu tuuli harvemmin kovemmin puhaltelevan. Kaveriksi siirrän valeistutuksesta joka tapauksessa koristeriippaomena Ruby Tearsin lapion sijainnista hieman alas oikealle.

Seuraavaksi esittelyyn helmiorapihlaja (crataegus mordenensis) Toba

(Kuva Puutarhatalo Sydänmaa) 3-4 -metriseksi kasvava pikkupuu. Tällä on sievät vaaleanpunaiset kerrotut kukat kukkiessaan kesäkuulla. Pärjää vyöhykkeillä I-III, hyvällä paikalla jopa IV-vyöhykkeellä. Ei vaikuta olevan turhan herkkä, kuivuuttakin sietää.

Toba voisi tulla saunan kulkureittiä vierustamaan tuohon rinteen alueelle jos tekisin porrastyylisesti siihen isomman tasanteen kuvan tyylisesti ja lisää multaa. Jos puun istuttaisin hieman enemmän oikealle tuohon täplän paikkeille niin perennoille jäisi vielä tilaa ja näkyvyyttä kulkiessa katsella eivätkä kaikki jäisi puiden taakse piiloon.

Viimeisenä keksin hankkia hieman taas pärjäämisen rajoilla olevan koristekirsikka (prunus) Accolade eli Kevätsuudelman.

(Kuva jälleen lainattu puutarhatalo Sydänmaa) Tämä koristekirsikka on kohtuullisen isoksi 3-5 -metriseksi kasvava puu. Haluaa aurinkoa, pärjää I-III-vyöhykkeellä ainakin lähteestä riippuen ja haluan tietenkin uskoa tuohon III-vyöhykkeen lupaukseen. Kukkii vaaleanpunaisin kerrotuin kukin. 

Tälle on paikaksi suunniteltu etupiha. Kukkapenkin vieressä tien puolen sivulla on kasvanut puumainen puistosyreeni Ainola jonka kasvumalliin en ole ollut koskaan tyytyväinen oksien pyrkiessä kovin ylöspäin ja harvakin tuo latvus on. Puu muutenkin jostain syytä myös on alkanut kovin heilua eli jotain sen juuristossakin on pielessä. Tuon syreenin kaivan siis pois ja laitan tilalle koristekirsikan. Isompi puu antaisi hieman näyttävyyttäkin etupihalle enemmän eikä leveämpi latvuskaan näkösuojan puolesta ainakaan haitaksi olisi. Vasemmalle kuvan ulkopuolelle jää rautatienomenapuu myöskin isommaksi kasvavana milloin nyt päättääkään alkaa kunnolla kasvaa.

Ettei totuus kuitenkaan unohdu niin tässä kuvaa meidän etupihalta nyt jossa on aika massiivinen määrä lunta. Lumilingolla tuota määrää on sentään avustettu mutta tovi menee näiden sulamista odotellessa.

Illan hämärtyessä lapion vielä eilen puiden ympäryksiä jotka alkoivat olla verkoista huolimatta jänisten hampaiden ulottuvilla.

Vielä kevennykseksi vähemmän puutarhaan mutta jossain määrin pihaan kuitenkin liittyen kuva alkuviikosta meidän postilaatikkokatoksesta jonka joku paikallinen rallikuski oli yön tunteina tuhonnut. Luonnollisesti yhteystietoja ei ollut jätetty kenelle olisi korvausvaatimuksia saatu osoitettua. Uuden telineen rakentaminen ja postilaatikko-ostokset ovat siis edessä. 

Puut on nyt tilattu keväämälle toimitusta odottamaan, kyllähän noille hintaa tuli joten toivon kovasti viihtyvän. Ei nyt tietenkään löytynyt ajomatkan päästä puutarhamyymälää josta noita olisi voinut kaikkia lähteä ostamaankaan niin ei auttanut kuin turvautua nettimyyntiin. Harkitsin vielä nukkakirsikka Lumikkia mutta totesin kahdesta makeakirsikasta tulevan jatkossa onnistuessaan jo satoa niin paljon ettei tämä perhe taida jaksaa niitäkään kaikkia omin voimin syödä. Ja vielä kun on muut hedelmäpuut lisäksi joita löytyy päärynää, luumua, kaksi omenapuuta ja muut hyötykasvit niin kyllä nyt on lopetettava hyötykasvien hankinta tähän. Työtä on siis keväällä edessä että saan kaikille hyvän paikan valmisteltua. Toistaiseksi ainoat lapiohommat liittyvät kuitenkin lumenluontiin. Lumitöitä on tänäänkin edessä kun uutta satoi jälleen useamman sentin.