lauantai 30. heinäkuuta 2022

Jos vielä yksi istutusalue

 Mies sitten ääneen eilen tuumaili josko kannattaisi vielä rannan portaidenkin vierustaan yksi istutusalue perustaa ja istuttaa siihen puu kun tuskailin mihin saven ja mullan oikein mahdutamme. Pari tuntia tuumailin, kävin silmäilemässä aluetta ja epäilin turhan haasteelliseksi paikaksi. Noinkohan kiviäkään reunaksi enää riittäisi kun ei kalliolle pelkkää multakasaakaan voi lapioida. Sitten aloin jo mielikuvituksessani nähdä ne miehen pohtimat valot puussa mitä saunarakennuksen ikkunasta sitten talvisin ihaillaan. Pakkohan se on toteuttaa. Sitä olen nyt sitten eilisestä  puurtanut kun ensin kuskailin hyötytarhan vierustalle savimaata pohjalle ja lapion valmiin multakasan suunnilleen tasaiseksi kerrokseksi tulevaa nurmea tasaamaan. Kolea sadekeli tänään oli siinä määrin sisätiloihin houkutteleva että työaika rajautui iltaan sateen tauottua. Valmista ei ole vielä lähellekään mutta pikkuhiljaa homma etenee. Reunan rajaan kivillä joiden taustalle penkin puolelle olen kuskannut savisempaa maata tukemaan ja keskemmälle pyrin saamaan multaisampaa maata istutuksille. Kottikärryjen reitti on hivenen mutkitteleva kulkien tontin reunaa pitkin ensin polkua ja kurvaa sitten kesäkeittiön ja terassin pöydän välistä terassin kautta kalliolle jossa on kippauspaikka. Kottikärryjen kyydissä on ollut vaihdellen kiviä reunukseen, multaa ja savea. Useimmiten multakyydin mukana on tullut myös kivikuljetusta niitä kun multaa kärryyn lapioidessa on sattunut löytymään varsin iso määrä. 

Mutta ensin pakolliset kukkakuvat silmien iloksi. 

Punahattu Magnus on saanut jo hennon vaaleanpunaista sävyä terälehtiinsä.

Nimetön melko pienet kukat tekevä päivänlilja

Päivänlilja Canadian Border Patrol aukaisi seuraavan kukkansa

Kärhöobeliskia koristavat edelleen tarhalyhtykärhö Princess Kate ja loistokärhö Pink Fantasy

Princess Kate lähikuvassa sadepisarat terälehdillään

Useampi kukka jo tarhaviinikärhö Avant Gardessa ja tarkkasilmäinen voi havaita vielä useampia nuppuja.

Päivänlilja Entrapment

Suosikkini syysleimuista Early Red. On mielestäni täydellinen kaveri taustan punahatuille.

Välillä keijunkukkiakin kun ovat niin sievät penkin reunuskasvit väriä ilman kukkiakin antaessaan.

Nimetön erikoisuus, jotain geenejä ehkä Midnight Roselta kun niiden joukosta tämän joku vuosi sitten Viherlandiassa bongasin.

Toinen suosikki keijunkukista, kenties Spellbound tai sitten ei.

Sitten ne ruskean ja harmaan sävyissä esiteltävät istutusaluekuvat. Nimettäköön tähän hätään alue vaikkapa porraspenkiksi.

Paikkana on siis rantaan menevien portaiden vieressä sijaitseva kalliotasanne. Taustalla häämöttää lumikärhö kiipeilemässä rajan lähellä sijaitsevien pihlajien runkoihin. Yhden haavan tuosta kaadoin ja kaivoin isoimman osan juurakkoa pois.

Kaikki kivet kuskasin tuohon kottikärryillä. Eilisen aikana homma oli edennyt tähän pisteeseen. Isommista kivistä pyrin saamaan riittävän tukevan reunuksen jonka päälle latoa lisää kiviä.

Tänään jatkoin urakkaa ja sain työn tähän vaiheeseen. Hiukan lisää korkeutta kivireunukselle syntyi. Melkoista palapeliä etsiä edes kohtuullisesti viereisiin kiviin istuva kivi.

Luonnollisesti puutarhurin apulainen oli hengessä mukana. Uskollisesti Patu kulki jokaisen kottikärryllisen edessä (välillä ihan tientukkeenakin) lastia hakiessa ja lastia tuodessa. Rantaan kulkevat portaat tosiaan aivan vieressä.

Rannan suunnasta näkymä tällainen. Tästä suunnasta harvempi aluetta katselee ellei minua lasketa kun olen kulkenut lumikärhöpenkille lähemmäs kukkia ihastelemaan. Jatkossa tuolla ylhäällä on saunarakennuskin. Kivistä on hankalaa määräänsä korkeampaa reunusta tukevasti rakentaa joten taidan suosiolla tehdä penkistä alaspäin viiston tai jopa hiukan kummulle jäävän jotta lapion paikkeille suunnitellulle puulle tulisi riittävän syvä multatila. Mullan pinta tulee nousemaan samasta syystä myös osin tuohon kallion viistolle osuudelle jonka suunnittelen myös kivin reunustavani.

Nyt saa auttaa ideoimaan erityisesti minkä puun tuohon istuttaisin. Muustakaan istutettavasta ei ole vielä mitään käsitystä. Puu saisi olla ihan korkeammaksikin kasvava jotta ylhäältä saunaltakin sen voisi nähdä. Ruusuorapihlaja Toba ollut yksi vaihtoehto, mahtaisiko tuossa viihtyä. Vyöhyke siis III, paikka melko etelän suuntaan mutta järveltä voi käydä kylmäkin tuuli joten erityisen suojaisaksi en kehuisi. Maaperä happamahko, kosteusolosuhteet vielä hiukan auki miten tuo savisempi reunaosa tulee siihen vaikuttamaan. Anoppilasta tuli jo ehdotukseksi tuija mihin en nyt arvellut tarttua. Olisihan se toki ihan peittävä ympäri vuoden huomioiden että naapurin sauna on tuossa pusikon takana mutta mielestäni ehkä maailman tylsin vaihtoehto pihalle istuttaa. Onhan se ihan kiva ensin huhkia tunteja ellei toistakymmentäkin tuntia ja sitten täräyttää paikalle tuijaa ja tuiviota :). Vähän kuin suunnitella juhlalounasta ravintolaan ja päätyykin lähikebappilaan aterialle.








torstai 28. heinäkuuta 2022

Kallion istutusalueen laajennus

 Eilen välähti mieleen ainakin omasta mielestä hyvä idea ja keksin laajentaa jo aloitettua kallion kivillä reunustettua penkkiä. Kun kerran multaläjää olisi kutistettava niin mikäs sen kätevämpää kuin jatkaa jo tekeillä olevaa istutusaluetta joka on lapionheiton mitan päässä. Joten aloin heti toimeen. Tuli lapioitua eilen taas kolmisen tuntia kun lasketaan mukaan talon viereen tehty kaivanto vesijohtoputken sisäänviennin paikalle.

Multatilaa olin alunperin kaavaillut hortenian ja alppiruusun mahtuvaksi. Kerran jo asetellut kivet piti siirtää syrjään. 

Illan puuhailun päätteeksi istutusalue alkoi jo näyttää valmiilta. Kivet on ihan vaan aseteltu päällekkäin multatilaa vasten nojaamaan ja uskon tai ainakin toivon niiden noin kestävän kunhan kukaan ei kuvittele noiden päällä kuljettavan.

Reilu metrin koukkaus tuota multatilaa tuli lisää. Kuvan vasemmassa alanurkassa näkyy vuonna 2018 istutetun riippapihlajan runkoa jota en ainakaan toistaiseksi lähtenyt siirtämään vaan jätin entiselle tasolleen ja istutusalue kiertää nyt sen takana.  Juurakossa voisi olla melkoinen kaivaminen ja puu kärsiä.

Pitihän tuohon istutettavatkin keksiä. Tuumailun jälkeen päätin siirtää rhodoja tuohon. Paikan saivat tarjolla olleista vaihtoehdoista vasemmalle lähimmäs naapurin rajaa alppiruusu Royal Butterfly (odotuskorkeus 180-200cm) joka ei oikein ole entisellä paikallaan viihtynyt. Kevätatsalea (50-100cm) siirtyi Royal Butterfly:n ja kuutamohortensian väliin. Näiden kahden paikkaa oli joka tapauksessa muutettava kun ”puutarhapolkuni” reitti kulkisi nykyään luontevimmin näiden vanhan sijainnin päältä. Alppiruusu Helsingin Yliopiston ja Royal Biutterfly:n väliin taas päätyi atsalea Double Pink (120-180cm).

Ja peruste valita muutama korkeampi laji tuohon on tietenkin näkymien peittäminen naapurin suuntaan. Kevätatsalea saattaa jäädä tulevaisuudessa kuutamohortensian taakse piiloon kun hortensia kasvaa myös varsin kookkaaksi jopa 250cm korkeaksi. Ja takana edelleen myös se riippapihlaja jonka toivon toki kasvavan sateenvarjomaisesti latvukseltaan leveäksi. Toisaalta hortensia ja pihlajakin puhkeaa lehteen melko myöhään ja atsalean koristearvo perustuu aikaiseen kukintaan joten voi tuo toimiakin. Istutusaluetta on ajatus katsoa vähän molemmista suunnista sekä kallion puolelta että takaa kulkevalta puutarhapolulta joten en nyt lähtenyt valtavaa kuutamohortensian juuripaakkua enää uudelleen siirtämään vaikka sitäkin mielessäni hetken pohdin.

Ei tuo läjä ihan hirveän näkyvästi eilisestä projektista kyllä kutistunut joten työ jatkuu :)

Kiviä tuntuu olevan hirveästi ja osa niistä tontilta jo pois kuskattukin mutta ihan tuntuu käyttöäkin olevan. Onneksi osasin vaatia niitä säästettäväksikin koska muut rakentamiseen osalliset olisivat muita mutkitta kuskailleet kaikki kivet vaan pois. Tänään voisi kuskailla tuosta läjästä alapihan takaosaan täyttöä niin saisi kasaa vajenemaan vähän näkyvämmin. 




keskiviikko 27. heinäkuuta 2022

Istutuspuuhia

 Sainpas viimein melkein puoli vuotta hoivatut taimet maahan asti. Punahatut saivat paikan kalliopenkistä. Pohjalle jäi kyllä savisempaa maata (näköjään sellainenkin ongelma nykyään tässä pihassa voi olla) mutta toivon kohopenkissä niiden kuitenkin pärjäävän kun läpäisevän maan viihtyjiä ovat. Lähes 70 kuukausimansikan taimea sijoitin useampaan kohteeseen. Ison osan päärynäpuun penkkiin mutta myös karviaspensaiden alle, kirsikka-, omena- ja luumupuiden alle taimia riitti. Kuusi taimea lahjoitin anoppilaan. Ahomansikat saavat uuden kodin kaverin pihalle. 

Vanhemmista punahatuista alkaa olla jo silmäniloa kukkien värin kirkastuessa. Avautuvia päivänliljoja on taas mukava bongailla. Kaikki eivät niistäkääkn tänä vuonna kuki. Sinänsä ei hirveän yllättävää kun suuri osa etupihan penkin päivänliljoista on viime vuonna istutettuja. 


Tarhalyhtykärhö Princess Kate on aukonut useamman kukan ja nuppujakin ihan kohtuullisesti.

Jalokärhö Pink Fantasy

Tarhaviinikärhö Avant Garde avasi ensimmäiset kukkansa. Nuppuja on viime vuonna istutetuksi kärhöksi ihan mukava määrä. Tämä voisi kaivata toisen kärhön kaverikseen mutta en uskalla istuttaa mitään ennen kuin vieressä sijaitsevan valaisimen kohtalo on selvinnyt. Kaivanto uuden istutuksen kohdalla ei olisi toivottua.

Tarhaviinikärhö Pernille meinaa jäädä piiloon syreenipuun oksistoon.

Lumikärhö kukkii rannassa kallionkolossa.

Vähän karummat olosuhteet tällä mutta viime vuotta paremmin kasvanut kun syksyllä mukkasin oloja paremmaksi.

Päivänliljoja on auennut toistaiseksi kuutta eri lajia joista suurinta osaa en saa nyt nimetyksi.


Canadian Border Patrol lienee tässä

Vanhimmat päivänlilja Minstrel Boyt kukkivat runsaimmin. Väri livenä hiukan enemmän violettiin taittava.


Joan Senior?

Entrapment

Syysleimutkin hiljalleen aloittavat. Näidenkin aukeaminen on vähän haikean tunteen herättävä kun ovat kuitenkin loppukesän kukkijoita.

Early Red on pirteän pinkki.

Younique Bicolorin ensimmäiset kukat.

Nimetön valkoinen aukesi ensimmäisenä jo viikko sitten. Taustalla ensimmäisiä Sherbet Blendin kukkia.

Ensimmäiset kunnolla pinkin sävyn saavuttaneet punahatun kukat etupihalta. Tämä on selvinnyt jo kahdesta talvesta.

Perinteisempi Magnus on vielä vihertävässä vaiheessa mutta jotenkin kiva näinkin.

Jalohortensia Summer Love

Twist’n Shout on tehnyt aurinkoiselle puolelleen enemmän kukkia. Aika violettihan tämä on kuten maan happamuuden olin kuvitellutkin.

Taimi-istutukset vielä loppuun. Eivät aivan yhtä kivoja silmälle katsella.

Punahattujen taimista osa oli alkanut tehdä jo isompaakin lehteä. Kallionkoloista noussutta multaa saivat nyt kasvualustakseen.

26 taimea taisin laskea mitä maahan asti laitoin. Tulisihan tuosta ihan kiva katsella jos edes puolet selviäisivät kukkivaksi asti. Ainakaan vielä ei nuppuja näy mutta ei sitä koskaan tiedä jos ennen syksyä vielä joku kukkakin näkyisi.

Päärynäpuun penkki vaati esivalmisteluja. Ahomansikat eivät tahtoneet pysyä aloillaan.

1.5 tuntia noita revin maasta.

Kuukausimansikoiden taimet tilalle. Keskimmäisiksi lintujen silmien alta piiloon yritin saada punamarjaiset Rujanat ja reunoilla keltaisemmin marjovat Yellow Cream ja Yellow Wonder.

Paakut olivat ainakin valmiita istutukseen. Hyvin nousivat kokonaisina.

Osa taimista oli siis pienempiä myöhäisemmän koulinnan ja pienempien lokerikkojen vuoksi. Ihan kelvollisen oloiset juuret noissakin mutta pitää huolehtia kastelusta erityisesti nyt alkuun. Karviaspensaiden alla multa oli melkoista pölyä joten haastaviin olosuhteisiin pääsevät. Keväällä minitaimina suoraan maahan istutetuista ei selvinnyt yksikään. Lisäsin savisempaa maata sekaan ja syksymmällä kasvukauden päätyttyä tai viimeistään ensi keväänä taidan laittaa kompostiakin. Nyt heinäkuun lopulla olisi ollut huono ajatus sitä enää laitella.

Taimia riitti vielä omenapuun ja kirsikkanpuun alle.

Enpä olisi saattanut ostaa lähemmäs 70 taimea kaupasta joten ihan kiva oli päästä noin huolettomasti taimia levittelemään. Toivon kasvuintoa ja ensi vuodelle jo reilumpaa satoa. Kirsikkapuu Latvian Matalan juurelle ahomansikoita vielä jätin kun siinä rajautuvat nurmikkoon ja ruohonleikkuri pitää huolen etteivät aivan vallattomasti leviä.












sunnuntai 24. heinäkuuta 2022

Twit’n Shout

Viikon teemana ovat jatkuneet lapiotyöt. Lihaksia kivisti ihan kunnolla parin päivän lapiointiurakan jäljiltä. Märkä saviliisteri ei ole kovin kevyttä lapioitavaa. Kuskasin ohessa pensasmustikkamaan reunaan lisämultaa ja kaksi pensaista pääsi nauttimaan parikymmentä senttiä korkeammasta multatilasta. Lähes kaikki lapiolla irrotettavissa oleva savi kalliosyvänteen pohjalta alkaa olla siirretty mittausten mukaan perustusten ulkopuolelle jäävään laitaan. Mies on ottanut vastuulleen painepesurin käytön ja pessyt paljastuneet kalliot. En ole juuri likaisempaa hommaa nähnyt kun savinen vesi roiskuu myös tekijän päälle. Uppopumpulla on kuoppaa tyhjätty jo useamman kerran projektin aikana. Toivottavasti montaa kierrosta ei enää tarvittaisi puhtaisiin kallioihin. Jatkuva pieni vesivana lirisi myös pensasmustikkamaan suunnalta kuoppaan joten yritin kaivaa nyt senkin ongelman hoitamiseksi salaojan. Ainakin tänään sateen jälkeen vesi näyttäisikin kulkevan toivottua reittiä. Onneksi saunarakennus tulee pylväiden päälle joten aivan kriittistä ei tuo kuopan vedettömyyskään ole. 

Puutarhassa alkavat loppukesän kukkijat heräillä. Hortensiat ovat aloitelleet. Ensimmäinen päivänliljakin aukesi ja myös punahattujen terälehtiin tulla punervaa sävyä. Jalohortensia Twist’n Shoutin sävy muuttuu kukinnon kypsyessä päivittäin ja sävy alkaa vähintäänkin violettiin vivahtaa. Sitä on ollut mielenkiintoista seurata  ja onhan se nyt tämän hetken kaunein kukkija joka pitää ensimmäisten joukossa kurkkia lähempää. Seuraavat kuvat onkin omistettu Twist’n Shoutille reilun viikon ajalta 16.7 lähtien kuvaseurantana vanhemmasta tähän päivään.








Pari muutakin kukkaa ettei näytä liian yksitoikkoiselta.

Joku keltainen päivänliljahan se tämä ensimmäisenä aukeamaan ehtinyt taas sitten yllättäen oli.

Jalokärhö Pink Fantasy on kukintansa huippuhetkillä.

Tänään auenneet tarhalyhtykärhö Princess Kate:n kukat samassa obeliskissa.

Vieressä syreenipuussa kiipeilee violetti tarhaviinikärhö Pernille ja matalammaksi jäänyt valkoinen White Arabella

Toissapäivänä punahatut punersivat vain hiukan.

Tänään jo näyttävämpi pinkki.

Siementaimiakin on punahatuista itsestään kylväytynyt etupihan penkkiin. On se hyvä etten ole kovin ahkera kitkijä. Saavat toki jatkaa kasvamistaan ja keksin ensi vuonna sopivamman paikan jos talvesta selviävät.

Sisäkasvatetut punahatun taimet ovat edelleen ruukuissaan istuttamatta mutta virkeät. Jospa ensi viikon aikana nekin pääsisivät maahan asti. Paikaksi kaavailin kalliota alppiruusun ja hortensioiden juurelle mutta multatila on vielä vaiheessa.

Kuukausimansikat myös joutuvat kärvistelemään pikkuisissa lokeroissaan. Niiden hitaaseen istuttamiseen on ollut myös syynä vielä kesken ollut ahomansikoiden satokausi. Nyt alkaisi olla aika kuitenkin niiden lähteä ja nämä pääsevät tilalle. Ahomansikoillekin on uusi koti sovittuna joten kompostiin nekään eivät joudu.

Laitanpa vielä pupun aterioinnin uhriksi talvella päätyneen omenapuu Vuokon tilanteesta päivityksen. Latvaksi soveltuva silmu kasvukauden käynnistyttyä siis ilmestyi ja uutta latvaa on puulla nyt kasvanut ainakin 40cm. 

Puu näyttää oikein hyvinvoivalta ja sivullekin on oksia tullut niin ettei meinaa samaksi puuksi uskoa mikä raasku se keväällä vielä oli latvattomana ja lähes oksattomana.

Pensasmustikkamaan parannusprojekti oli vähän työläs saavilla multia kuskaillessa kun kottikärrylllä ei tällä hetkellä ole tuonne pääsyä.

Etualalle multaa oli tekovaiheessa jäänyt selvästi ohuemmin.

Nyt multaa on 20-30 cm enemmän etureunassakin.

Kaksi pensasta siirsin samalla lähemmäs alueen reunoja jotta satoa mahtuisi sekaan keräämään hiukan paremmin. Tiiviihkösti kasvavat kyllä edelleen, myönnettäköön. Kuorikatteet siirsin työn ajaksi syrjään. Nyt ei huomaisi mitään tehdyn ellei itse tietäisi.

Saunarakennusprojektista vähemmän viehättäviä otoksia muutama loppuun

Melkoinen läjä mutaa tullut siirrettyä kuopan takalaidassa olevasta syvimmästä kuopasta tuohon vasempaan reunaan.

Sateen vuoksi peitettiin varmuudeksi pressulla mutaseinämä ettei se vielä märkänä lähtenyt valumaan sateen mukana takaisin lähtöpisteeseen.

Salaojan toiveena johtaa vedet nyt kuopan suunnasta poispäin. Poika halusi rakentaa sillan :) Kieltämättä tuo on vielä keskeneräisenä oja eikä salaoja ja kuuluuhan ojiin monesti se ylikulkusiltakin. Tuo on tosin vain lapion levyinen joten kovin suurta harppausta ylitys ei vaadi :)

Huomenna kahden reissupäivän jälkeen pihahommat taas jatkuvat. Toivoisin kallion puhdistamisen osalta projektin jopa valmistuvan ja pääsisin sitten mullan kärräykseen ja istuttamaan ruukkukasvatukset viimein maahan.