Siementaimet maahan

 Aamusta pilkotti hiukan sinistä taivastakin pilvein välistä. Eiliseen verraten keli oli huikean paljon parempi vaikka tuuli olikin kova. Päätin koiran aamulenkin jälkeen ryhtyä tauon jälkeen puutarhatöihin. Terassin penkki on odottanut kitkemistä jo toista kuukautta 🙈. Piti saada tilaa siementaimien valeistutukseen koska talvea ne eivät ainakaan purkeissaan kestä. En ole kyllä varma selviävätkö maassakaan mutta mahdollisuudet ovat joka tapauksessa huomattavasti paremmat. 

Unohdin jälleen kaivaa kännykän esiin ennen aloitusta mutta eiköhän tästäkin jo ilmene kitkemisen tarve. Varsin oli tuuheiksi ruohotuppaat ja nokkoset ehtineet...

Johan parani. Jätin vielä salaatit ja porkkanat maahan kasvamaan.

Sitten joukkio keväästä lähtien enemmän ja kesän mittaan laiskemmin hoidettuja siementaimia.

Jokseenkin hitaasti kasvaneita esikkoja. Suurennuslasit esiin, siinä ovat istutettuina. Varsinaisesti ei tila uhannut purkeissa vielä loppua mutta syksyn tulo pakotti jo istuttamaan että ehtisivät jollain tapaa yrittää juurtua maahan. Nämä ovat siis niitä kerrottujen esikkojen siementaimia jotka kylvin maaliskuussa.

Enkä hennonut kennoihin jääneitä keijunkukkiakaan jättää istuttamatta.

Oikealla isompaan purkkiin aiemmin siirretty taimi ja vasemmalla kennoihin jääneet. Varmasti ihan syystä noita kannattaa koulia isompiin ruukkuihin.

Kuunliljat siirsin samalla vauhdilla terassin reunan viereen. Taitavat olla siementaimia kun noin pieniä enkä muista ainakaan toista itse tähän penkkiin siirtäneeni.

Loput keijunkukat istutin hunajamarjapenkkiin. Ainakin talven yli saavat olla tuossa ja keväällä saatan siirtää muualle jos selviävät. Talvituhojenkin varalla on hyvä olla ylimääräisiä taimia varalla.

Näissä isommaksi kasvaneissa oli jo ihan mukavat juuretkin. Valmiita maahan oikeastikin istutettavaksi. Samalla kehun noita puutarhahanskoja (tai oikeasti siis työhansikkaita) jotka ostin keväällä Motonetista. Vedenpitävät hanskat ovat erittäin tarpeelliset viileässä ja kosteassa kelissä.

Kolme pikkuruista esikon taimea istutin metsänrajan rinnepenkin reunaan. Voin keväällä tästä tarkistaa mistä noita voi yrittää etsiä.

Ja kaksi saivat paikan kalliopenkistä Endless Summer hortensia Twist’n Shout:n juurelta. Hortensiahan ei siis tänäkään kesänä kukkinut. Ensi kesäksi annan sille mahdollisuuden vielä tuossa mutta sitten saa joko siirron muualle tai suoraan kompostiin.

Enempää en saanut aikaan kun alkoi jälleen sataa ja piti kiiruhtaa sisään ruokaakin laittamaan. Nyt oli aika optimaalinen ajankohta istutukselle koska luonto pitää huolen kastelusta. Kesäkuivalla ei näin pienillä taimilla olisi kovin hyviä mahdollisuuksia selvitä. Sipuli-istutukset saavat vielä tovin odottaa, ehkäpä ensi viikonloppuna aloitan niiden parissa. Hollannin tilaus ei ole vielä edes lähtenyt. Eivätpä ainakaan ehdi kuivumaan kun saapuvat sopivan istutuskelin aikaan.

Maksaruohoja

Maksaruohot ovat aloittaneet kukintaansa. Kimalaiset ja muut hyönteiset viihtyvät selvästi niissä ja pallerolaukoissa näkyy välillä kaksikin kaveria yhtäaikaa. Siementaimien kukkien eroissa näkyy hienosti pölytyksen ja luonnon arpapeli. Kannatti antaa siementaimien kasvaa. Tässä metsänrajan rinnepenkistä tällä hetkellä kukkivista otoksia.

Turkestaninmaksaruohossa on lehtien kauniin sävyn lisäksi kivat kukatkin. 

Maksaruoho (Sedum) Stewed Rhubarb Mountain. Osa edellisistä lienee tämänkin jälkeläisiä.

Metsänrajan penkissä kasvaa reunassa myös erilaisia kuunliljoja. Rinne taustalla alkaa hiljalleen värittyä vaaleanpunaisen sävyin.

Pieni pölyttäjä toimessaan pallerolaukalla.

Vähän myös taimihommia. Parhaiten kasvaneet keijunkukkien siementaimet pääsivät isompiin purkkeihin kasvamaan.

 Juuret alkoivat tulla jo pohjalta esiin.

Toivottavasti ehtivät kasvukauden aikana riittävän suuriksi talvesta selvitäkseen. Olisi kova halu nähdä millaisia näistä isompina oikein tulisi. Sävy on sentään jo nyt punainen.

Dorothy Walton alkoi roikottaa nuppujaan. Pelkäänpä että kärhön lakastumistauti iski. Vedenpuutteesta ei ainakaan kyse koska sadetta oli edeltävinä päivinä riittänyt.

Kurjenpolvien karsintaa ja esikkokuulumisia

Etupihalla idänkurjenpolvet olivat turhankin tuuheassa kunnossa valloittaen keijunkukatkin osin näkyviltä. Päädyin vähän suunnittelematta riipimään ylimääräistä kasvustoa melkoisen läjän pois nyt kun kukinta alkaa olla ohi. Edes puutarhahanskoja en ehtinyt hakea joten muutama esiin tullut nokkonen jäi kitkemättä sateen yllättäessä.

Kohtuulliset läjän kurjenpolvia lähti. 

Ja vielä yksi kasa.

Keijunkukat pääsivät takaisin esiin.

Valkoinen syysleimu jonka piti olla Tiara, ilmiselvästi kuitenkin joku muu.

Syysleimu Younique Bicolor on aukaissut lisää kukkia. 

Värililjat Lollypop ja Spring Pink valkoisten syysleimujen kanssa.

Kylvin 28.3. kerrotut esikot ja ne ovat olleet ulkona melko lailla oman onnensa nojassa hunajamarjapenkin varjoisessa nurkassa. Kasvua ei juurikaan ole näkynyt. Kenties uusi ravinteikkaampi multa antaisi kasvuun vähän vauhtia ja varsinainen koulintakin on kieltämättä jäänyt tekemättä. Tänään laitoin puutarhamultaa vähän isompiin taimiruukkuihin ja siirsin taimet omiin tiloihinsa.

Esikot kylvöruukuissaan.

Pieni taimi mutta kohtuulliset juuret kokoonsa nähden

 Siellä ovat omissa oloissaan. En malttanut karsia vielä yhtäkään. Jos kukkivaksi asti kasvavat on kukkien väri luonnollisesti värisekoituksessa täysi yllätys. Mitä jos heitän juuri sen ihanimman värisen pois?

Keijunkukkien siementaimet ovat alkaneet viimein kasvaa. Olisiko uudesta kasvupaikasta ollut apua kun saavat vähän auringonpaistettakin nyt. 

Eipä päivänlilja vielä tänäänkään auennut. Nätti on näin nupullaankin.

Huomenna jälleen sadetta luvassa. Ehkäpä sisällä ikuisuusprojekti työhuoneen remontointi nytkähtäisi viimein liikkeelle.

Sisäkasvatusten tilanne

Keijunkukkien itävyys näyttää olevan varin hyvä. Noin 30 sirkkalehteä esillä. Viimekeväiset tuntuivat olevan sitkeitä kasvatettavia eikä menetyksiä juuri tullut. Toivottavasti näiden kanssa sujuu yhtä hyvin.

Pieniä ovat keijunkukat vielä.

Kovemmalla kädellä leikattu Appleblossom alkaa tehdä uutta silmua jo lupaavasti.

Tavispelargoniat myös virkeitä ja uutta vihreää silmua näkyvissä.

Viikon vanhat pistokkaat vielä kaikki vihreitä ja pystyssä.

Nyt ei yhtään tietoa voiko tällainen juurrutus edes onnistua. Pahasti taittunut ja lähes katkennut köynnöshortensia Take a chance:n haara osui pihalla ulkoillessa silmään ja pääsi sisälle yrittämään juurtumista. Kun oli kennoja ilman kasvattia niin eipä tuossa mitään häviäkään jos yrittää.

Pienen pientä kevään etenemistä pihalla nähtävissä. Muutama syksyllä istutettu krookus työntyy jo esiin mullasta. Etupihan penkissä myös ensimmäiset rohkeimmat (sanoisinko uhkarohkeat -10 asteen yöpakkasta kun vielä luvassa) narsissit pilkottavat esillä.

Ihanaa kun pihallakin alkaa olla jotain kurkittavaa penkeissä. Alkaisi vaan kevät jo kunnolla.