Kevätkukkia loppukesällä

 Välillä ihan kukkakuviakin kun viimeisten istutusten paikat on saatu talletettua. Päivänliljoissa on onneksi vielä joitain nuppuja jäljellä ja kukinta jaksaa viileämpien öiden ansiosta jopa toista päivää. Muutama uusista hankinnoista on näköjään sekaisin vuodenajoista kukkiessaan kevään tai alkukesän sijasta näin loppukesällä.

Etupihalle tuli näemmä vahingossa tehtyä tällainen sointuva asetelma keijunkukan herkkien kukkien ja päivänlilja Adamasin yhdistelmänä.

Canadian Border Patrol saman etupihan penkin tienpuoleisella sivulla.

Aika kivan sävyiset nämä Viherpeukaloiden matalat värililjat jota nimettöminä myytiin mutta pitäisin todennäköisenä tämän kauden valikoimaa selatessa nimen olevan Rozalynn.

Tämä punahattu on ihanan värinen ja mallinen, Sunseekers Rainbow vaiko joku muu. Saisikohan tästä siemeniä vaikka juuri kyllä ajattelin keskittyä hankikylvettäviin vähemmän hoivaa kaipaaviin perennoihin ensi keväänä.

Aiemmin tänä kesänä hankittu jouluruusu Double Ellen Pink Shades yllätti loppukesän kukinnallaan alppiruusu Mikkelin juurella. Ainakin tuli varmistus että mieluisalta näyttää.

Rönsyleimu Rosea alkoi myös yllättäen kukkia vaikka alkukesän kukkija onkin.

Pinkin sinivuokko Rubra Plenan kuva Mustilan taimipäivän myyntipöydässä oli ainakin tähän ostajaan onnistuneesti vetoava.

Joko huomenna on muka elokuun viimeinen päivä. Millään en olisi valmis syksyn tuloon. Näinköhän joudun vielä istutuslapio-ostoksille kun paras ihanan tukevavartinen lapioni päätyi ilmeisesti jonnekin kuntan alle häveyksiin. Perjantaina töistä tullessani oli tosiaan kuntta asennettu mutta niin oli valaisinten kohdan reikien tekoon lainattu lapionikin kadonnut. Kyllä sitä ikävöin jo viikonloppuna kasveja istuttaessani kun muut lapiot eivät ollenkaan tunnu yhtä jämäköiltä savisempaa maata kaivaa.

Mustilan hankinnat

 Starttasin eilen auton aamuseitsemältä kohti Mustilan taimipäiviä tähtäimenä saapua paikalle heti klo 10 tapahtuman alkaessa. Suosittu tapahtuma näytti olevan ja parkkeraukseen varattu pelto alkoi olla melko täynnä jo saapuessani. Maksoin sisäänpääsymaksun (kätevästi Smartumin kulttuurietua oli mahdollusta hyödyntää siihen) ja suuntasin suoraan taimikaupoille. Useampi harvemmin saatavilla oleva kasvi tuli vastaan ja kasseihini sujahti mm toinen kerrottu lumikki sisartani varten, himalajanjalkalehti, valkosinikämmen, variegata-lehtinen posliinirikko, kerrottu valkoinen kyläkurjenpolvi Laura, varjonäkki, valkovuokko Green Dream vihertävillä kukilla. Erityisesti latvialainen myyntipiste myi melkoisia hienouksia. Superihana kerrottu vaaleanpunakukkainen sinivuokko Rubra Plena löysi 25€ hinnastaan huolimatta tien kassiini, sama myyjä myi 5€ -hintaan punahattuja joita ei nyt vaan voinut olla ostamatta jos erinäisen kerran nettikaupassa kuolaamani Butterfly Kisses ja Mini Belle olivat tuohon hintaan saatavilla. Sievä orvokki Viola Jooi löytyi myös. Taimimoision ja Vakkataimen myyntipisteiltä myös osa noista hankinnoita löytyi. Onneksi oli ymmärtänyt ottaa muutaman isomman kassin taimia varten matkaan sekä nostaa käteistä rahaa kun pienimmät myyntipisteistä eivät muuta maksua vastaanottaneet. Kortti kävi onneksi suurimmalle osalle ja MobilePay:llakin yhdet ostokset maksoin. Kannatti selvästi olla ajoissa liikkeellä koska esim tuo kerrottu lumikki oli toiseksi viimeinen  kappale ja omani käteen napattuani otti seuraava jo viimeisen. 20€ kerrotusta lumikista oli halvin hinta mitä olen taimia missään myynnissä edes nähnyt. Kaikki taimet hankittuani oli niin kuuma ja nälkä että päätin suunnata ostoksineni suoraan autolle ja tehdä tilaa seuraavalle taimipäiville osallistujan autolle. Luennot ja muu kiertäminen jääköön toiseen vuoteen. Voin ehdottomasti tapahtumaa kyllä suositella etenkin jos on kasvitäydennyksille ja harvemmin myynnissä oleville hankinnoille tarvetta. 

Pysähdyin tankkamaan ja syömään kieltämättä hieman mielikuvituksettomasti abc:lle ja suuntasin kotimatkalle kunnes ajaessani tajusin tienvarsikyltistä olevani ajamassa aivan Viherpeukaloiden myymälän vierestä. Pakkohan sinne oli vielä poiketa kun muutamasta kasvistakin vielä olin netistä selatessani siellä kiinnostunut mutta en viitsinyt tilata paria ruukkua ja maksaa postimaksuja päälle. Nytpä sain valita sieltä juuri sen verran kasveja kuin tarvitsin enkä joutunut tilaamaan könttänä samaa taimea kolmea tai viittä kuten sieltä yleensä joutuu tilatessa hankkimaan. Sainpas matalaksi jäävän pikkujapaninhortensia Living Little Rosyn, kaksi matalampaa 40-60cm Classic Cassis -syysleimua, ketoneilikka Flashing Light x2 ja palloesikko Rubra.

Esitelläänpä sitten hankintojen paikat. Muutama kasvi tuli postimyyntinä hankittua jo aiemmin ja ne reilu viikko sitten istuttelin mutta jäivät myös päivittämättä blogiin.

Päärynäpuun penkki kaipasi loppukesään lisää väriä. Lisäsin yhden punahatuista (mahdollisesti Sunseekers Rainbow, purkissa kun harmillisesti printatussa lapussa luki väärä nimi ja tussilla kirjoitetusta nimestä ei saanut selvää) Viereen kolme nimettömänä myytyä matalaa värililjaa.

 Sama penkki vielä kulkureitin puolelta jossa näkyy värilijojen viereen istutettu korkeamman ennustemitan tarhasyysvuokko Mont Rose. Toivottavasti näkisin tämän vielä kasvavan. Uskoisin ettei talvimärkyys tässä kohtaa ongelma ole mikä on tärkeää sekä syysvuokolle että punahatulle.

Rinnepenkkiin yksi kolmesta tilaamastani kärhöistä oli päässyt puuksi kasvavetun purppuraheisiangervo Diabolon juurelle. Tarhalyhtykärhö Mienie Bellen vaaleanpunaiset kukat osuisivat kivasti purpuuraheisiangervon tumman lehtivärin pariksi. Taimihan ei mikään hurjan virkeä mutta juuristo näytti hyvinvoivalta joten jospa tuo tästä lähtee.

Viereen rinnepenkkiin istutin hyvänkokoiset päivänlilja Luxury Lace sekä kirjokurjenmiekka (iris versicolor) Kermesianan.

Rinnepenkin alaosan loppukaarrokseen pääsivät sinivuokko Rubra Plena, kerrottu lumikki toisen keväällä hankitun viereen kunnes saan sen lopulliselle omistajalleen. Niiden takana himalajanvuokko. Tässä kohtaa penkkiä naapurin rajan tuntumassa ei tule kesällä juuri kuljettua mutta kevätkukkijoita tässä on paljon ja silloin muiden kukkien ollessa vähäisiä jaksaa hieman syrjässäkin olevat kukat ongelmitta kierrellä. 

Varjoisampaan nurkkaukseen sain viimein myös täytettä. Reunalla edestä aloittaen kaksi Looking Glass rotkolemmikkiä, niiden vieressä varjonäkki ja taaimmaisena posliinirikko Aureopunctata. Taustalle istutin vielä valkosinikämmenen.

Hauskat lehdet tällä posliinirikolla. Kukat kuitenkin kuvauksen mukaan vaaleanpunaiset.

Toinen hankituista syysvuokoista Wild Swan pääsi kokeilemaan onneaan ison kalliopenkin päätyosaan alppiruusu Helsingin Yliopiston ja atsalea Double Pinkin välimaastoon. Green Dream -valkovuokko sai samalla paikan kuvan ulkopuolelle jäävän vasemmalla sijaitsevan alppiruusu Royal Butterfly:n juurelle. Tähän vuodenaikaan ruukun pinnalla ei eloa näkynyt joten pitää vaan uskoa että siellä ruukussa se kuitenin oli.

Näköesteistutukseen kesäkeittiön kulmalle pääsi nyt palloesikko Rubra.

Pikkujapaninhortensia Living Little Rosy kasvaa vain 50-60 -senttiseksi. Laitoin sen nyt tähän kalliosyvennykseen kehiteltyyn pieneen istutusalueeseen saunan etukulmalle köynnöshortensia Kuga Variegatedin ja hortensia Bluebirdin seuraksi.

Isoon kalliopenkkiin pääsi myös useampi kasvi. Classic Cassis syysleimut ovat nyt komeakotakuusama Monetin läheisyydessä muutaman muun syysleimun kanssa ryhmänä.

Komeaan kukkaan päässeen hortensia Living Pinky Promisen edustalla on jo istutettuna itoh-pioni Visions of Sugarplumin juurakko jolla oli kyllä ihan elävät silmut havaittavissa vaikka maan päällä ei nyt elävää näykään. Kulkureitin vereen päätyi vielä hortensian lähelle kyläkurjenpolvi Laura.  Tukikeppeineen taustalla näkyvä Ruby Tears -riippaomena on saanut juurelleen viinikärhö Carmencitan ja sen edessä kolme syysleimu Tiaraa tai ainakin niin kovasti toivon että kolmas hankintayritys nyt Tiaran pihalleni viimein toisi.

Kolmas kärhöhankinta tarhaviinikärhö Super Nova sai paikan puutarhapolun levikkeeltä helmiorapihlaja Toban juurelta. Tähän istutin myös himalajanjalkalehden. Uusia ovat myös Bacchanal kesäpikkusydämet jotka tosin eivät juuri mullan pinnalle erotu vaikka ihan reippaita uusia kasvuja onneksi sentään tekevätkin. Punahatut Butterfly Kisses ja Mini Bellen istutin myös tähän kun en arvellut niitä saviseen isoon kalliopenkkiin liiallisen talvimärkyyden pelossa laittaa. 

Vielä yksi päivänlilja tuli istutettua etupihan penkin tyhjäksi muuttuneeseen kohtaan, ilmeisesti talvituho oli siinä käynyt vaikka yleensä päivänliljat ovat kyllä kestäviä. Mainittakoon siis omaan muistiin että Mildred Mitchell on istutettuna nyt isomman Minstrel Boy -pehkon viereen. Olikohan siinä nyt kaikki mainittuna kun ensi keväänä saatan kaipailla tietoa mikä piippa sieltä maasta oikein nouseekaan. Toivottavasti kaikki selviävät ensi vuoteen nyt hengissä ja erityisesti toivon että pääsisin näkemään keväällä uuden pinkin sinivuokon kukkivan. Vielä kun saisin pistokkaat kunnolla juurtumaan ja itoh-pionien juurakkotilaus myöhemmin syksyllä saapuu alkavat penkit viimein olla täynnä. Sitten elokuun viimeistä viikkoa kohti, toivottavasti kelit vielä kesäisinä jatkuisivat vaikka kieltämättä sadekuurot helpottaisivat kaikkien istutusten ja kuntan hoidoss.

Kuntalla vihreyttä

 Näköjään tämäkään vuosi ei tehnyt poikkeusta ja loman loputtua blogin päivittäminen uhkaa hiljetä. Kun lähes kaikki kasvit tuntuvat jo vähintään kerran esitellyiltä ei samannäköisiä kukkia jotenkin kehtaisi moneen kertaan kuvata. Mutta nyt on ainakin muutosta pihalla esittää kun kuntta alkaa olla paikallaan ja piha vihertyi kerrasta. Nyt vain ahkeraa kastelua syksyn ajan ellei taivaalta sitä itsestään tule. Aikamoisen mahtavaa että viime vuodesta alkanut työ alkaa viimein olla päätöksessään. No kulkuväyliä on vielä laitettava mutta pahasti silmää häiritsevää ei näkymissä kuitenkaan enää yläpihalla ole. Yöllä vielä heräsin hirveään kaatosateeseen ja unettomana tovin mietin miten hiekat taas lähtevät karkuteille. Onneksi nyt sekin stressinaihe on poistunut kun kuntta on hiekkaa kaatosateelta suojaamassa.

Onhan tämä nyt aivan erinäköinen kuin ennen. Auton ajettava tie on muuttunut ihan jo pelkän kävelyreitin näköiseksi.

Sen verran taas säästettiin että ei haluttu maksaa kuntan paikalleen laitosta vaan päätettiin tehdä työ itse. Sadetin pääsi heti toimeen.

Sauna ei enää näytä irtonaiselta maasta kohoavalta vaan sulautuu maastoon ainakin omaan silmään paljon paremmin.

Vielä kertauksena näkymät ennen sepeli- ja hiekkakuormaa.

Iso kalliopenkki samoin sulautuu nyt maastoon.

Kivireuna nousi melkoisen paljon korkeammallle maantasosta kuin nyt. Suurin kivi nurkassa erottuu edelliskuvassa valaisimen takana.

Ja vielä aiemmin keväällä työstin vasta viimeisiä reunakiviä paikalleen ja siirsin ylimääräistä maata tästä kasasta rinnepenkkiin. Melkoinen ero on multakasasta ihan jo kukkapenkiltä näyttävään alueeseen tullut työstettyä.

Koska hommat oli lähes muiden toimesta tehty töistä kotiin ehtiessäni eikä huomiselle enää mainittavasti tehtävää jäänyt pääsen kuin pääsenkin lähtemään huomenna viimein ensimmäistä kertaa Mustilan taimipäiville. Harmillisesti en taida ketään teistä blogivierailijoista livenä tunnistaa jos joku muukin sinne teistä lukijoista eksyy. Toiveissa olisi löytää jotain kivaa täytettä loppuihin penkkien aukkopaikkoihin ja pääsisin sitten keväällä suoraan nauttimaan hyvin juurtuneista reippaaseen kasvuun lähtevistä kasveista. Kova yritykseni olisi saada viikonlopun aikana vielä kukkakuviakin laitettua ja muutamaa hankintaa eisteltyä. 

Kukkaisa sunnuntai

Viimeistä lomapäivää viedään. Välillä piti sisätiloihinkin käyttää aikaa ja nyt kelpaa kirkkaista ikkunoista pihalle katsella. Lattiatkin tuli pestyä mattojen tamppauksen ohella. Kompostointiin tein viimein jo muutaman vuoden haaveilemani investoinnin ja nyt on entisen Greenyn lämpökompostorin vieressä Biolanin pikakompostori. Ei oletettavasti lopu enää tila kompostorista niin helposti talvella ja hankinnalla tavoitteena oli saada mahdutettua kitkentäjätteet kunnon lämpöhoitoa saamaan lämpökompostoriin. Lisää kompostimultaa siis ilman pelkoa eloaan jatkavista voikukista tai muista ikävistä sitkeistä rikkakasveista. Eilen tyhjensin puolivalmista kompostia Greenystä ja totesin olleeni jälleen liian laiska kuivikkeen käyttäjä koska melkoisen märkää ja tiivistä sekä ikävän haisevaa oli tavara. Laitoin osan kompostista Biolaniin josko mikrobistosta olisi apua käynnistymiseen ja alan täyttää nyt sitä. Lisäsin samalla reilusti kuiviketta Greenyyn ja sekoitin kunnolla. Eiköhän se tuosta lähde ja saan vielä ennen talven tuloa levitellä Greenyn sisällön penkkeihin. 

Jatkoin myös pistokaskokeiluja ja otin muutaman salvianpätkän purkkiin niittysalvia Back to the Fuchsiaa sekä loistosalvia Rose Queenia jos onnistuisin ne juurruttamaan. Entiset pistokkaat näyttävät olevan ihan virkeän näköisinä purkeissaan joten ehkäpä jotain juurtumista on alkanut tapahtua vaikka juuria ei purkkien pohjaan asti ole ilmestynyt kuin vanhemmille pistokkaille. Niittysalvia Back to the Fuchsian siemeniäkin oli jo muodostunut ja laitoin niitäkin kokeeksi multaan. Uusia siemeniä ehtii vielä tulla joten kokeilulla ei mitään häviäkään. Nepalinhanhikki Shogranin siemenet ovat itäneet hyvällä prosentilla mistä monella jo ensimmäisiä pieniä lehtiäkin. Laitoin siemeniä muka varovaisen määrän mutta taitaa tuossa olla yli neljäkymmentä pientä alkua (mikäli joukkoon ei nyt ole eksynyt jo rikkakasvienkin alkuja pihalla kun ovat) Toivon niiden ehtivän ennen talven tuloa riittävään kokoon koska käyttöä maanpeitekasveille kyllä olisi ja etenkin noin kauniisti kukkivalle.

Viimeisen viikon kukkakuvat seuraavaksi. Päivänliljoja kierrän ihastelemassa päivittäin.

Tähän kesään ensimmäistä kertaa aukesi tällainen päivänliljakaunotar etupihalla, Adamas väittäisin.

Neljää päivänliljan kukkaa kerralla, Romantic Rose.

Yksi suosikeista tämäkin, Gillian.

Punaisempi varmaa nimeä vaille jäävä, kirjanpidosta Dan Mahony osuisi lähemmäksi.

Tämä taitaakin olla Alaqua.

Tällä Moroccan Sunrisella on hieman muita päivänliljoja suurempi kukka, kovasti tykkään.

Rinnepenkin vanhassa osassa Entrapment edelleen jaksaa kukkia.

Takana Pink Damask jonka edelleen silmäni näkevät oranssiin vivahtavana. Hyvin tuntuu sekin viihtyvän joten jääköön ainakin toistaiseksi kun penkeissä on reilusti tilaa hankinnoille. 

Ettei pelkäksi päivänliljapostakseksi menisi niin pitkästä aikaa muutama yleisnäkymä istutusalueisiin pihalta.

Rannan porraspenkki alkaa näyttää jo ihan kivalta kun hortensiat ja purppuraheisiangervot ovat alkaneet kasvaa. Tuosta pallohortensia Ruby Annabellesta pidän kovasti tässä.

Sama penkki saunan suunnalta.

Punahattujen siementaimista näyttää syntyneen pääosin kahta sävyä, Magnusia muistuttavaa  vaaleanpunaista ja hieman tummemman sävyistä pinkkiä.

Tämä osa isoa kalliopenkkiä alkaa olla jo mukavan täysi.

Päädyn puolelta kuvattuna huomaa että isolla kalliopenkillä on leveydessä mittaa. 

Puutarhapolun puolelta sama kuvattuna. Tällä puolella olisi vielä reunuskasveille tilaa ja joku jouluruusukin lisää olisi kiva saada.

Puutarhapolun puolelta isoa kalliopenkkiä tulee vähemmän kuvattua, köynnöshortensia Take a Chance on alkanut kasvaa rehevämmäksi.

Muutama kuva vielä kasvatuksista.

Lokerikoissa kevään esikkokylvökset ovat kasvaneet hitaasti mutta alkavat olla viimein isompaan tilaan valmiita. Kolmatta kertaa esikkoja kyväneenä osasinkin jo tällä kertaa varautua hitaaseen kasvuun.

Viimeisimmät pistokkaat ovat säilyneet vähintäänkin hengissä joten jotain juurten alkua lienee kehitteillä.

Vasemmalla 2.7. kylvetyt nepalinhanhikki Shogranit ovat kasvaneet onneksi yllättävän vauhdilla ja näkisin toiveita saada nämä talvesta selviävään kokoluokkaan. Oikealla 23.6. kylvetyt vaaleanpunaiset palavarakkaudet alkavat olla koulintakoossa.

Varaston takana muulle pihalle näkymättömissä on nyt oikea kompostointipiste.

Mukavaa sunnuntaita kaikille puutarhureille. Ulkona odottaa sisältä uuteen uskoon laitetun ulkovaraston tavaroiden uudelleen järjestely. Saisiko vielä aikaiseksi koulia siementaimia omiin purkekihinsa, ehkä muutaman pistokkaan uskaltaisi jo siirtään maahankin kasvamaan.

Kastelujärjestelmät kuntoon

Kastelusysteemit on viimein saatu pihassa kuntoon kun toinenkin kastelukela on varaston kulmille asennettu. Sitä varten piti ensin miehen asentaa tolppa, kallioon kinnitettynä luulisi sen nyt paikallaan kestävän. Viime viikolla tehtiin jo suurin työ kun PEM-letkulle (siis sitä paksumpaa jäykkää mustaa vesiletkua) tehtiin reitti terassin ja saunarakennuksen alle. Useampi terassilauta ja porrasaskelma piti irroittaa mutta onneksi kyse oli lähinnä vain ruuvien löysäämisestä ja pääosin samoilla ruuveilla laudat pian kiinni muutamaa vaihtoa kaivannutta poikkeusta lukuunottamatta. Mies joutui poraamaan myös useamman reiän vanhan terassin pintaan kunnes löytyi kohta mistä kohtalaisen paksun letkun sai läpi menemään eikä koolaus jäänyt esteeksi. Reiät jäivät sentään saunalta laskeutuvien portaiden alle piiloon joten niiden tekeminen ei sinänsä ollut suuri katastrofi.

Melkein jo hävettää myöntää että taas on muutama uusi hankinta puutarhaan tehty. Mutta kun tuota istutuslääniä vaan tyhjänä riittää ja riittää niin pakkohan niitä tyhjiä paikkoja on saada täytettyä. Yleensä kai rakentamiseen kuuluvat toisaalta myös pihahommat. Mielellään saisin hankinnat pääosin tehdyksi jo tälle istutuskaudelle niin ensi vuonna alkaisi jo erityisesti melkein tyhjästä aloitetussa isossa kalliopenkissä näyttääkin edes hieman jo joltain. Muutama vuosihan tässä oikeasti kunnon rehevöitymiseen menee. Moni varmaan menisi ja hankkisi samasta paikasta vain kerrasta kaikki kasvit mutta itse olen vähän tällainen keräilijä ja haen juuri tiettyjä kasveja joten oma tyylini on nyt tällainen, tilaan yhdestä paikasta jotain ja toisesta sitten muuta mitä siitä ensimmäisestä ei saanut. Olisikin paikka jonka valikoimasta löytyisivät kaikki ihanuudet. Google on paha paikka keräilijälle kun kaikkea ihanaa siellä vastaan sattuukin jota sitten haluaisi omaankin puutarhaan saada. Yritän toki hieman edes hankintakustannuksissa säästää ja hankkia vähemmän kuin tilan puolesta olisi tarve, pistokkaista tai siemenistä voi saada samaa kasvia sitten lisää. Onneksi muutama kasvi on ollut jo heti sitä kokoluokkaa että olen päässyt pistokkaita ottamaan samantein. 

Päivänliljoja aukeaa ihanasti joka päivä uusia nuppuja eri paikkoihin. Yksi kukka ei kestä kuin päivän mutta nuppuja alkaa onneksi olla jo sen verran paljon että joka päivälle on useampi päivänliljan kukka nähtävänä. En ole laskenut tarkkaan montako minulla noita erilaisia päivänliljoja tällä hetkellä pihassa kasvaa mutta veikkaan että hyvinkin 30 paremmalla puolella mennään. Tässä pihassa kukinta on kyllä näin elokuun alussa parhaimmillaan kun on myös hortensioita, syysleimuja ja punahattuja montaa laatua.

Päivänlilja Romantic Rose on niin ihana että pääsee keijunkukkien kanssa taas esiteltäväksi.

Tarhaviinikärhö Avant Garde ei onneksi näytä edelleenkään kärsineen julmasta siirto-operaatiostaan kesken parhaan kukinnan.

Kivikkotörmäkukka Kudo White on sievä ja sopivan matalakasvuinen laji. Taustalla häämöttää päivänlilja Lacy Doily epätarkkana.

Päivänlilja Entrapment kukki toissapäivänä näin runsaasti. 

Moroccan Sunrise päivänlilja etupihalla. Tälläkin ensimmäinen kerta kukassa. 

Sitten uudet hankinnat ja niiden paikat muistiin. Tällä kertaa hankinnat Paratiisin taimitarhalta missä ihan hyvä valikoima mutta osa taimista on aiemmin ollut hieman pieniä kuten nytkin esim liljapurkissa sipuleita oli kyllä useampi mutta eivät lähelläkään kukintakokoa. Kuvaamatta jäivät vielä ketoneilikat (dianthus deltoides) Leuchtfunk (onpa muuten hankala nimi, piti ihan moneen kertaan tarkistaa kirjoitusasu jotta sain tähän oikein) jotka istutin aiemmin hankittujen ketoneilikoiden viereen porraspenkkiin, pinkit kukat niilläkin.

Toinen nepalinhanhikki tähän pihaan, Ron McBeath 25-30cm korkeutta kasvava. Istutin tämän pieneen kallion istutusalueeseen saunarakennuksen kulmalle köynnöshortensia Kuga Variegatedin viereen. Saisi rönsyillä mielellään laajemminkin koko alan peittäväksi. Nyt maanpeittona on vain rikkakasveja. 

Salvioita oli saatava muutama lisää. Loistosalvia (salvia nemorosa) New Dimension Pink, värin pitäisi olla vaaleanpunainen eikä violetti kuten näissä esittelykuvissa ja korkeutta 40cm. Luotan olevan mukavan pystykasvuinen ja sijoittelu askelkivien viereen isoon kalliopenkkiin.

Löysin matalampia vain 30-40cm korkeiksi kasvavia värililjoja (lilium asiatic) Tiny Diamond jotka tulivat purkissa kasvavina. Sipulit siis varsin minejä mutta sentään useampi samassa. Erottelin ne jo heti omikseen kasvamaan. Jos nämä nyt parin vuoden aikana jaksaisivat kukkiakin. Ettei ollut joukon viimeinen purkki (ja surkein…) koska näitä ei näytä enää myynnistä löytyvänkään taimitarhan sivuilta. 

Värililjat istutin magnolian ja kuunliljojen väliin.

Kuivaan ison kalliopenkin rannanpuoleiseen päätyyn luulen keksineeni kivan ratkaisun alppiruusun juurelle. Koreakärsämö (achillea ptarmica) Diadem, 45cm korkea kuivassa ja aurinkoisessa viihtyvä jolla on valkoiset kerrotut kukat. Tämän leviämisinnosta en ole tosin varma, joki toinen korekärsämölaji ilmeisesti sellaiseenkin on taipuvainen mutta katsotaan.

Siihen alppiruusu Helsingin Yliopiston juurelle pääsivät Diademit. Punahatut myös kukassa.

Vielä yksi syysleimu (phlox paniculata) Zenobia jolla on syysleimuille harvinaisemmat kerrotut kukat, väri vaaleanpunainen. Korkeutta 75cm joten laitoin kasvamaan hieman vielä korkeammaksi oletettavasti kasvavien pensaiden välimaastoon, vasemmalla komeakotakuusama Monet ja oikealla pallohortensia Sweet Annabelle. Tämäkään taimi ei ollut se joukon helmi jonka olisi itse taimia valitessani napannut mikäli muitakin tarjolla olisi ollut. Jospa se tästä kuitenkin kasvuun lähtee ja ensi vuodelle virkeämpänä.

Sitten muutama otos kasteluvesisysteemeistä niille jotka vielä jaksavat lukemista jatkaa.

Valmiin terassin alle ei ollut ihan niin yksinkertaista saada jäykkää ja paksuhkoa letkua vedettyä.  Portaiden yläpäässä on ensimmäinen liitoskohta vesimpumpun jälkeen vielä hieman paksumpaan PEM-putkeen. Siihen laitettiin T-hana jotta on mahdollista saada paljun täyttöön vettä, kastelukannun täyttöön ja välillä nuotiopaikan kasvitkin tarvitsevat vettä. 

Välissä letku kulki saunan alta ja saunan etunurkalta matka jatkuu kohti varaston kulmausta. Letku laitettiin luonnollisesti mättäiden alle piiloon. Tässä ei onneksi tarvinnut välittää syvyydestä, tärkeintä ettei näkyville jäänyt.

Lopulta viimeinen liitos hunajamarjapenkin kallionurkkauksessa Gardenan RollUp XL letkukelaan joka 35-metrisenä riittää koko takapihalle. Varasto jää kuvakulmasta hieman vasemmalle takaviistoon. Etupihaa varten on talon takanurkalla jo se aiemmin asennettu toinen samanlainen letkukela mihin tästä letku tarvittaessa on liitettävissä.

Tässähän jo melkein odottaa kastelukelejä kun on systeemit viimein kunnossa. Aiempi systeemi joka sisälsi etupihalle yltääkseen ensin olikohan 25-30 metriä letkua rannan portailta alapihan puolelle. Siitä yhdistäminen seuraavaan varmaan 40 metrin letkuun joka oli käsin kelattavalla pyörillä kulkevalla letkukärryllä. Kokonaisuutena siis oli aikamoisen työläs. Jalalla piti pitää kärryä pystyssä, samalla pyörittää raskaasti toisella kädellä kärryn kampea ja ohjata sekä kiskoa vielä toisella kädellä pitkää letkua jotta se edes jotenkin kärryyn kelalle meni. Ei saata olla ihme että tuossahan ne letkut kerran esille otettuna pyörivät korkeintaan johonkin nurkkaan kasalle vedettynä syksyyn asti. Hienon oloisesti tuntuvat letkukelat nyt letkut sisälleen vetävän joten uskoisin että jatkossa ei meillä letkuja pihalla entisen tapaan pyöri. Tulikin mieleen että syksyn aikana voisin tehdä oman postauksensa näistä postimyyntitaimien hankkimisesta kun on tullut kokemusta siitäkin jo useammalta vuodelta ja monelta toimittajalta.