sunnuntai 20. maaliskuuta 2022

Kevään joudutusta

 Hankea riittää ja vielä lumitöihinkin eilen jouduttiin. Vitivalkea hanki ei meinaa vajentua lämpimästä auringosta ja reilusti plussalle menneistä päiväasteista huolimatta. Viikonlopulle luvattu vieläpä erityisen lämmintä ja aurinkoa joten oli siis vuosittaisen tuhkan levityksen aika.

Etupihan hanki on järkyttävän paksu. Obeliskikin on puoliksi hangen alla. Kolauslumiakin tuohon oli pakko työntää kun meinasi tila loppua kesken. Onneksi aurinko tähän paistelee melko ison osaa päivästä.

Naapurin rajapenkkiin aurinko paistaa myös melko hyvin joten tuhka jouduttanee sulamista.

Metsänrajan penkki rinteineen sai myös annoksensa. Tähän huonommin aurinko kylläkään paistaa keväällä mutta happamalle maalle tuhka ei silti tee yhtään pahaa.

Terassin penkki sulanee ensimmäisten joukossa. 

Nuotiopaikan aidanteen seutu taitaa olla ensimmäinen sula multa-alue tämän hetkisestä lumimäärästä arvellen. Eilen pieni kaistale reunasta oli jo paljastunutkin.

Takapihalle syntyikin melkoinen työmaa kun katon lumet tulivat lumiesteen yli. Onneksi lumieste kesti ja etenkään kukaan ei ollut alla. Hiukan säikäytti kun seisoin selin kymmenen metrin päässä lumien pudotessa. 

Ihan entistä kolan levyistä reittiä ei jaksanut metrisen hangen läpi enää raivata. Kevät saa hoitaa loput.

Mutta onhan tämä talvisempikin näkymä kaunis.

Tänään pitäisi lämpötilan nousta 10 asteen paremmalle puolelle. Ainakin yläpihalla pitäisi uusia lumesta paljastuneita alueita alkaa näkyä.


sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Kuukausimansikoiden koulintapäivä

 Näemmä kaikkiin maailman ikäviin uutisiin kyllästyneenä meinannut blogikin unohtua. Kasvatuksista olen sentään huolehtinut. Tai no yhtenä päivänä olivat jääneet pimeämpään unohdettuani laittaa kasvilamput päälle. Kuukausimansikat olivat saavuttaneet koulintaan suositellun neljän kasvulehden vaiheen, osa jo vähän ylikin joten kipaisin varaston kyljestä multasäkin sulamaan ja sitten istutushommiin. Kesäkukkamultaan saivat nyt tyytyä kun sattui ensimmäisenä multasäkkinä silmään. 

Melko rehevästi mielestäni mansikat jo kasvoivat.

Prismasta ostin tuollaisen miniruukut sisältävän setin. 30 kasville omat pienet ruukut. Riittivät vielä hyvin kooltaan kuukausimansikoille joiden juuret eivät mitkään järin suuret. Maalarinteipille kirjoitin lajinimikkeet etteivät sekoitu. 10 ruukkua oli samassa pötkössä johon kaikki taimet samaa laatua siis kymmenen kutakin.

Taimimultaa ei kyllä mahtunut näihin ruukkuihin vahvemman mullan kaveriksi. Mitään isoa multapaakkuakaan ei mansikoiden mukaan lähtenyt mutta eilisen istutuksen jälkeen taimet näyttävät siitä huolimatta aivan virkeiltä. Eivät taida olla turhan tarkkoja olosuhteistaan. 

Kaunopunahatut kolmessa rasiassa ovat myös saaneet lisää kokoa. Muutaman Red Pearl -siemenistä kylvetty samaan lokeroon itänyt sai samalla siirron tyhjäksi jääneeseen yksiöön. Keskellä vapaammin samaan tilaan kylvetyt kasvavat selvästi hitaammin, johtuuko eri lajista vai oman tilan puutteesta.

Viikko sitten päätin rohkeasti tarttua oksasaksiin ja napsaista imeläkirsikka Iputjin kilpalatvan pois. Osa ohjeista antaa luvan helmi-maaliskuun taitteessa kirsikatkin leikata joten päätin antaa mennä. Ikävämpi se toinen latva on omasta mielestäni myöhemmin vielä isommaksi kasvettuaan leikata.

Kuvassa vasemmalla kasvava latva oli selvästi oikeanpuoleista pidemmäksi kasvatettu.

Sinne meni. Ei sitä takaisin kiinnikään enää saa :)

Nyt mietiskelen kovasti mittarin näyttäessä +7 josko uskaltaisin muutkin puut jo leikata. Kantavan hangen päältä yltäisin jopa rautatienomenapuunkin leikellä ilman tikkaita. Joka tapauksessa upea keli ulkoiluun ja aamupäivällä kuljettiinkin jäätä pitkin vuoden ensimmäiselle anoppilan mökkivisiitille. Sinne kun ei autolla ole saaressa sijaitsevana pääsyä. Vielä ei yhdenkään kukkapenkin multaa pilkota mutta jaksan silti toiveikkaana päivittäin ensimmäisen pälvin ilmestymistä metsästää. Keliennusteista päätellen lähipäivinä odotus väkisinkin palkitaan vaikka yöpakkaset vielä lumen sulamista hidastavatkin.