Joulukaktus

Kukkien kaipuussa nappasin heräteostoksena Lidlistä joulukaktuksen. Pinkkejä kukkia odotellessa. Tätä voisi yrittää pitää hengissä pidempäänkin. Sisäkukkien kanssa kun ei oikein meinaa luonnistua. Tuppaavat jostain syystä kuolemaan 🙈 (joko liika- tai alikastelen luulen)

 

Puutarha talviteloilla

 Tulipa pitkä hiljaiselo. Ihan piti käydä lukemassa viimeisin postaus mihin viimeksi jäin. Tapahtui joka vuoden perinteinen äkkikyllästyminen hiljentyvään puutarhaan. Valokaan ei riitä työviikolla pihalla puuhailla. Jotain pientä tullut sentään tehtyä lunta ja pakkasia odotellessa. Kukkaruukut tyhjensin, kelpoa multaa kallion rautatieomenapuun juurelle ja vähän vanhimmalle riippapihlajalle. Lehdetkin ruohonleikkurilla silputtu. Vielä viime viikolla löysin ihmeekseni kukkiakin rannassa tauon jälkeen käydessäni.

Tarhalyhtykärhö Duchess of Albany kukki 29.11. näin virkeänä kahden asteen pakkasessa

Toivottavasti ymmärtää kukkiessaan talveenkin samalla valmistautua. Ei taida raukka olla kotoutunut vielä Suomeen aiemmin Puolan oloihin tottuneena.

Koreaköynnöskuusama Serotinan muutama terälehti ilahduttivat myös harmaudessa.

Kukkapenkeistä myös siistin talventörröttäjät jo melkein kuukausi sitten. En vain itse tykkää epäsiisistä ilmeestä enkä ole kyllä huomannut mitään haittaakaan leikkaamisesta vaikka useamman vuoden jo pääosin näin tehnyt.

Maksaruohot ja kuunliljan kukintojen varret lähtivät.

Syysleimut ja pionit eivät olleet enää ilo silmälle.

Marraskuun alussa jaksoi aurinkokin vielä hiukan valaista penkin puolelle. Nyt ei taida enää jaksaa talon yli paistaa.

Tyhjältä tämäkin kieltämättä näyttää lumipeitettä odotellessa. Keijunkukista kuvat muistiin jotka säilyttävät mukavasti värinsä syksylläkin.

 

Tämän päivän otos. Lumetonta on. 

Venekin odottaa peitettynä kesää talon nurkalla.

Viime viikonloppuna oli sopivasti mukava pieni plussakeli joten innostuin siistimään metsänrajan penkin. Taka-ajatuksena oli tosin pakko saada valmiimpaa kompostia pois jatkosäilytyspaikastaan pallokompostorista joka uhkasi täyttyä jo ennen talvea.

Neulaspeite piti ensin saada pois pikkuharavalla rapsutellen. Apuri oli puuhassa mukana.

Tulipa siisti. Pintaan kelpasi laittaa puolivalmista kompostia joka tähän vuodenaikaan ei varmasti enää talveen valmistautumista häiritse. Keijunkukat nousivat ihan erilailla esille.

Tuohon katajien eteen kuskasin neulastensekaisen pintamullan. (Kuva viime viikolta kun ohuttakin ohuempi lumipeite oli satanut)

Kasaa aion hyödyntää ja siirtää keväällä parempaan paikkaan tämän viime kesän hankinnan alppiruusu Royal Rosyn joka näyttää jo yhden kesän jälkeen jäävän viereisen Mustilanhortensian alle (nyt lehdettömänä taustalla).

Ja kyllä nyt kelpaa talvellakin kompostoida kun ei tarvitse enää pimeälle varaston nurkalle biojätepussia kuskata. Mies asensi valon.

Ja vielä viimeiseksi rautatieomenapuun tilannekuva. Alhaalta tuo isoin roikkuva oksa ensi vuoden puolella lähtee mutta vähän emmin uskallanko jo kevätleikkauksena sen tehdä kun loppukesästäkin tuli leikattua.

Ylimmistä oksista pientä leikkausta ja jokohan alkaisi ensi kesänä jo vähän näyttää joltain. Suuri haave saada tähän kausivalot talveksi kun riittävästi kasvaa.

Päivittelen ehkä joskus talven mittaan blogia jos fiilis iskee. Veikkaan tammikuulla taas innostuvani puutarhailusta ja ehkä suunnitelmia ensi kesäksi taas tänne laittelen.

Haravoinnit

 Kukkasten ihastelun sijasta puutarhailu on muuttunut syyspuuhiksi. Haravoinnin jättäisin mieluusti kokonaan tekemättä tai ainakin jonkun muun hommiksi. Vaan olihan se haravan varteen tartuttava. Nyt on sekin urakointi tehty. Mutta pari kukkakuvaa kuitenkin ensin.

Pernille tarhaviinikärhö se vaan kukkii edelleen. Lisää nuppuja on auennut.

Ensi viikolla taitaa keli kylmetä jo sen verran että näillekin on heitettävä hyvästit. Ensi keväänä luulen odottavani tämän vihertymistä kaikista eniten.

Tämä kuva kiteyttää varmaan parhaiten syyn haravointipakkoon. Hirveä määrä männynneulasia ei edistä nurmikon hyvinvointia vaikka kuinka lehtien silppuaminen nurmelle leikkurilla olisikin kätevää.

Haravointijäte siis säkkiin ja menoksi.

Useampi kasa syntyi kuskattavaksi. Biltemasta pari vuotta sitten ostetut apuvälineet ovat nosteluun aika kätevät.

Vielä sain kaikille paikan metsän puolelta. Iso osa meni hortensioiden vierelle ja pari kuormaa myös vanhimman riippapihlajan juurustaan. Kesällä kohotin hortensioiden multatilaa ja nyt kumpujen tyhjäksi jäänyt väli on viimein tasattu lehtisilpun ja neulasten sekoituksella. Siihen saa maatua omaan tahtiinsa ja eiköhän syntyvä maa-aines kelpaa hortensioiden juurille aikanaan levitä. 

Ehkei tämä nyt maailman nätein istutusalue juuri nyt ole mutta talven jälkeen pinnan sävy on yleensä jo tummunut eikä näin silmiinpistävä. Eipä rikkakasveista ole juuri ollut kiusaa. 

Alppiruusut ovat tuntuneet myös tykkäävän männynneulaskatteesta. Ilahduttavasti muutama nuppu näkyy viime vuoden hankinnalla Royal Butterflylla.

Tämäkin alppiruusu Helsingin Yliopisto on viihtynyt loistavasti melko pienessä kuopassaan. Sekin sai lisää katetta osin jo maatuneen ja tiivistyneen päälle.

Vielä oli koivuissa lehtiä jäljellä joten ruohonleikkuriajelu on kertaalleen vielä myöhemmin luvassa lopuille putoaville lehdille. Pääasia että neulaset on nyt haravoitu. Mies leikkasi appiukon kanssa pensasaidankin joten syystyöt ovat hyvällä mallilla. Ensi kesänä jäteasemalle lienee jo enemmän asiaa. Toisaalta niin taisin luulla jo viime vuonnakin kunnes keksin korottaa hortensioiden multatilaa ja tuli tarve saada täyttömaata. Kesäkukkaruukut jäivät vielä tyhjentämättä. Ensi viikonlopuksi on vielä siis hommaa luvassa. Sääennustekin näyttää kylmenevää joten viimeisetkin kukat taitavat aidosti kaivata jo kompostia viikon kuluttua.

Pari sipulia lisää

 Sen verran jäi mieltä kaihertamaan ilman kevätkukkijoita jäänyt rannan aidannepenkki että tänään oli pakko vielä suunnata sipuliostoksille. Samoin oli katsastettava -70% perenna-ale uudelleen vieläkö ne viikko sitten tiirailemani ostamatta jääneet maksaruohot sieltä löytyisivät. Ja löytyiväthän ne kuten kuvasta näkyy 😆. Kummallista että sipuleita ei löydy kaupungista enää kuin yhdestä ainoasta liikkeestä. Hankkijalle siis.

Maksaruohot (sedum) Lime Zinger. 

Roikkuva kasvutapa sopii sammalleimujen vierustaan rinteeseen

Siihen asettuivat rinnepenkin viereen.

Ja vielä sekalainen seurakunta pikkusipuleja. Lisää liloja Blue Pearl sekä valkoisia Ard Schenk -krookuksia. Isompi pussillinen tummemman violetteja Flower Record -krookuksia. Lilac Wonder -pikkutulppaanit, kevättähti-sekoitus ja Alida-kevätkurjenmiekkoja.

Testasin uutta lähestymistapaa istuttamiselle mihin törmäsin ja sekoitin koko läjän keskenään. Tuosta laittelin rennosti satunnaiseen järjestykseen maahan mitä kouraan tarttui. 

Suurin osa sipuleista pääsi rannan aidannepenkin multiin. Olisihan se nyt häpeällistä jättää ensimmäiseksi sulava paikka pihasta ilman kevätkukkijoita. Muutama kymmentä sipulia istutin vielä lumikärhön juurelle myöskin rantakallion nopeammin sulavaan paikkaan. Lumikellot olisivat olleet tietysti mukavia mutta jääköön ensi vuoteen. Kuulemma kuivumiselle herkkiä joten niiden paras istutusaika lienee jo ohi. Toivottavasti terassin penkissä olevat lumikellot lisääntyisivät ja pääsisin sieltä jossain vaiheessa siirtämään kerrottuja muuallekin.

Iloinen yllätys. Kärhö (clematis) Tae oli avannutkin vielä toisen kukan, tällä kertaa pääsin ikuistamaan sen kokonaisena 😊

Etupihan kukkalaatikot saivat perinteiset callunat.

Haravointihommat on myös aloitettu. Neulaskasojen läjitys jatkui metsän hortensioiden vierustaan maantäytteeksi ja alppiruusujen katteeksi. Tulevaisuudessa ei auta kuin alkaa kuskata näitä jäteasemalle kun tila loppuu. Kompostiin turhan hapanta hyödynnettäväksi.

Huomenna haravointihommat olisi saatettava loppuun vielä takapihalla. Terassilla kesäkukkaruukutkin ovat vielä tyhjentämättä. Niiden mullan taidan taas siirtää kallion rautatieomenapuun sekä osin riippapihlajan juurelle. Siinäpä tämän viikonlopun puutarhaohjelma varmaan olisi.

Sipulitalkoot

En jaksanut jäädä odottelemaan viileämpiä kelejä enempää. Eilen sujahtivat sipulit maahan. Hankkijalta kävin vielä pikkusipuleita lisää joten tämän vuoden kokonaismäärä nousi jälleen 500 paikkeille. Eipä tarvinnut näpit jäässä istutella. Sain ihanan ja käsittämättömän ahkeran apurin pojasta joka jaksoi kaksi tuntia auttaa istuttamisessa. Voisi kuvitella ettei alle 4v olisi avuksi mutta sujuvasti sipulit aseteltiin äidin tekemään kuoppaan. Varmaan nopeammin kuin mitä yksin tehdessä. Muutaman krookuksen ja tähtililjan istutti karviaspuskan alle yksinkin ja yhdessä miehen kanssa laittoivat pussillisen valkoisia Ard Scenk -krookuksia rannan köynnösten multiin. Poika olisi halunnut vielä jatkaa mutta sipulit valitettavasti loppuivat kesken. 😁 Mukavia yllätyksiä keväällä siis luvassa. 

Väsymätön kukkija tarhaviinikärhö Pernille. Etupihan syreenin alle päätyi kirjokevättähtiä (Chionodoxa luciliae), Tulipa humilis Violacea Yellow Base, Muscari armeniacum Manon, Tulipa humilis  Var. pulchella Alba Caeru. Toinen syreenipuu ja rautatienomenapuu saivat myös muutaman kirjokevättähden lisää juurelleen.

Etupihan penkkiin istutimme tulppaaneja Bleu Aimable, Synaeda Blue, Candy Club, Whispering Dream sekä humilis-tähtitulppaaneja keijunkukkien väleihin. Laukat (allium basalticum) Silver Spring Istutin itoh-pionien lähelle. Narsisseja penkissä on jo valmiiksi melko mukavasti. Viime vuoden tulppaani-istutusten kukinnoista nyt ei tiedä vieläkö nousevat mutta eiköhän kukkia ole ihan mukavasti tulossa.

Etupihan penkissä punahatut sinnittelevät.

Toinen punahattu jaksoi pikkuisen kukan myös vielä avata.

Idänunikko Royal Wedding koki heräämisen puolikuolleista ja on tehnyt nupun.

Punahattu

Hortensiapenkkissä ei kasvanut juuri mitään kevätkukkijoita joten sinne istutettiin runsaasti pääosin matalammaksi jäävää kukkijaa ahomansikoiden sekaan. Kirjokevättähtiä (jota oli noin 120 sipulia mitä laatikkoon kaadettuna sekoituksena päätyi moneen kohteeseen). Espanjansinililja-mix, tähtitulppaaneja Little Beauty ja Violacea Black Base sekä pussillinen krookus Blue Pearleja. Kevätkurjenmiekat (Iris reticulata) Pauline, Painted Lady ja Sheila Ann Germany päätyivät myös samaan penkkiin. Kuunliljojen alle tulppaanit Ollioules.

Metsänrajan penkkiin päätyivätkin sitten kaikki loput pussilliset. Siinä vaiheessa kirjanpitoni alkoi pettää pitkän istutusrupeaman ja vähenevän valon myötä joten todettakoon että lidlin laukat päätyivät syysleimujen sekaan ja useampi pussillinen jäljelle jääneitä tulppaaneja kuten myös ainoat Eros- hyasintit.

Vielä viimeisiä syysleimuistakin metsänrajan penkissäkin kukki.

Verikurjenpolvi Elke

Peräti kahden kukan voimin.

Koreaköynnöskuusama Serotina.

Jalokärhö Taen nupulle kävi jotain outoa ja ainoastaan tämän yhden terälehden ehdin nähdä. Toivottavasti ensi kesäksi nousee ja näkisin edes kokonaisen kukan. 😉

Tarhalyhtykärhö (clematis texensis) Duchess of Albany

Iskin nyt samaan postaukseen melkoisen sikermän kukkia. Näitä kun ei viikolla iltaisin jouda kuvaamaan eikä lokakuulla voi tietää vieläkö nämä ensi viikolla ovat elossakaan jos oikein kylmä yö yllättää. Osa sipulien sijoituspaikoista jäi painamatta mieleen mutta onpahan vähän yllätyksiäkin joukossa kevääksi. Kesäkukat pitäisi korjata kompostiin ja haravoida nurmikolta neulasia.

Kevätkukkijoiden istutus alkuun

Tutkin sipulipussien kasaa ja päätin aloittaa tänään varovasti istutukset valkovuokoilla (jotka eivät kylläkään ole sipuleita vaan juurakoita) ja parilla crocus-pussilla. Muut saavat odottaa hiukan viileämpää maata.

Sipulipusseja on kertynyt jo laatikollinen istutettavaksi. 

Valkovuokkoja hankin kahta laatua 10kpl kutakin. Valkoinen kerrottu Anemone nemorosa Vestal ja violetinsävyinen Robinsoniana. Viime syksynä istutin ensimäiset valkovuokkoni jolloin hetken ihmettelin miten nuo juurenpätkät kuuluisi maahan laittaa. Ymmärtääksen ovat melko pintajuurisia joten arviolta 5cm syvyyteen laitoin maansuuntaisesti ja sieltä ne keväällä pintaan ponnistivat tosin harmikseni pelkkien lehtien voimin. Muistiin merkittäköön että juurakoita on nyt muutama kutakin hunajamarjapenkissä, terassin penkissä päivänliljojen lähellä, kallion rautatienomenapuun juurella sekä kuutamohortensian ja Bougie kesähortensian juurella. Kun keväällä kuitenkin niitä etsiskelen 😂 

Lidlin ostokset Crocus King of the Striped, Vanguard ja Barr’s Purple olivat jo alkaneet hiukan pusseissaan heräillä joten ne pääsivät myös maahan.

Istutin samaan ryppääseen pikkutalvioiden ja syreeni Moskovan Kaunottaren kanssa. Tämä kohta yleensä sulaa pihan puolelta ensimmäisten joukossa joten aikaiset crocukset varmasti keväällä kyllä ilahduttavat kukkiessaan. Korkeampia tulppaaneja ei tähän voi istuttaa ränsistymään kun eivät kasvillisuudella peity mutta pitäisiköhän niitä pienempiä tähän vielä laittaa.

Valittelin joskus kukinnan jälkeen rumaksi jääviä syysleimu Sherbet Blendejä. Ruskeat terälehdet eivät ole varsinainen kaunistus tässä vaiheessa syksyä.

Pientä syyspuuhaa myös aloitin. Kerrankin sain käytetyt ruukut pestyä ennen talven tuloa. Onnistuipa vielä pumppuvedellä suihkutellen ilman jäisiä näppejä

Kompostoriakin sai taas tyhjennellä. Kuiviketta on kerrankin ollut riittävästi ja tuotoksesta näkee että keskellä on ollut kuumat oltavat. Ehkä alan viimein oppia tämänkin taidon.

Puolivalmista kesän aikana syntynyttä multaa alkaa olla taas mukavasti. Keväällä tuota olisi mukavampi levitellä kun tulee niin siistin näköistä. Vaan mahtuuko talvella enää läpökompostoria tyhjentämään jos ei syksyn aikana tätä vajenna.

Loppuun edes joku nätti kuva. Kukkien puutteessa kuva terassilta auringonlaskun aikaan.

Ihanasta viikonlopun ulkoilukelistä sitten nauttimaan. ☀️