Kuukausimansikoiden koulintapäivä

 Näemmä kaikkiin maailman ikäviin uutisiin kyllästyneenä meinannut blogikin unohtua. Kasvatuksista olen sentään huolehtinut. Tai no yhtenä päivänä olivat jääneet pimeämpään unohdettuani laittaa kasvilamput päälle. Kuukausimansikat olivat saavuttaneet koulintaan suositellun neljän kasvulehden vaiheen, osa jo vähän ylikin joten kipaisin varaston kyljestä multasäkin sulamaan ja sitten istutushommiin. Kesäkukkamultaan saivat nyt tyytyä kun sattui ensimmäisenä multasäkkinä silmään. 

Melko rehevästi mielestäni mansikat jo kasvoivat.

Prismasta ostin tuollaisen miniruukut sisältävän setin. 30 kasville omat pienet ruukut. Riittivät vielä hyvin kooltaan kuukausimansikoille joiden juuret eivät mitkään järin suuret. Maalarinteipille kirjoitin lajinimikkeet etteivät sekoitu. 10 ruukkua oli samassa pötkössä johon kaikki taimet samaa laatua siis kymmenen kutakin.

Taimimultaa ei kyllä mahtunut näihin ruukkuihin vahvemman mullan kaveriksi. Mitään isoa multapaakkuakaan ei mansikoiden mukaan lähtenyt mutta eilisen istutuksen jälkeen taimet näyttävät siitä huolimatta aivan virkeiltä. Eivät taida olla turhan tarkkoja olosuhteistaan. 

Kaunopunahatut kolmessa rasiassa ovat myös saaneet lisää kokoa. Muutaman Red Pearl -siemenistä kylvetty samaan lokeroon itänyt sai samalla siirron tyhjäksi jääneeseen yksiöön. Keskellä vapaammin samaan tilaan kylvetyt kasvavat selvästi hitaammin, johtuuko eri lajista vai oman tilan puutteesta.

Viikko sitten päätin rohkeasti tarttua oksasaksiin ja napsaista imeläkirsikka Iputjin kilpalatvan pois. Osa ohjeista antaa luvan helmi-maaliskuun taitteessa kirsikatkin leikata joten päätin antaa mennä. Ikävämpi se toinen latva on omasta mielestäni myöhemmin vielä isommaksi kasvettuaan leikata.

Kuvassa vasemmalla kasvava latva oli selvästi oikeanpuoleista pidemmäksi kasvatettu.

Sinne meni. Ei sitä takaisin kiinnikään enää saa :)

Nyt mietiskelen kovasti mittarin näyttäessä +7 josko uskaltaisin muutkin puut jo leikata. Kantavan hangen päältä yltäisin jopa rautatienomenapuunkin leikellä ilman tikkaita. Joka tapauksessa upea keli ulkoiluun ja aamupäivällä kuljettiinkin jäätä pitkin vuoden ensimmäiselle anoppilan mökkivisiitille. Sinne kun ei autolla ole saaressa sijaitsevana pääsyä. Vielä ei yhdenkään kukkapenkin multaa pilkota mutta jaksan silti toiveikkaana päivittäin ensimmäisen pälvin ilmestymistä metsästää. Keliennusteista päätellen lähipäivinä odotus väkisinkin palkitaan vaikka yöpakkaset vielä lumen sulamista hidastavatkin.