sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Esikkokylvös

Koska viime kevään miniatyyrisiementaimien talvenkestosta ei voi vielä tietää niin laitoinpa uuden kylvön tulemaan. Elokuvahuoneenakin toimiva lämmin varastotila oli nyt säädetty sopivaan lämpötilaan noin 15 asteeseen. 

Minitomaattirasia saa nyt ajaa kylvöalustan virkaa. Parikymmentä siementä kylvin ja kymmenkunta jäi pussiin jäljelle jos myöhemmin tarvitsee varakylvöä. Pieniä olivat siemenet. Nämä pienet siemenet itävät valoisassa ja viileässä, noin 15 astetta näytti olevan melko lailla optimilämpö.

Sinne menivät punervan kasvivalon alle. Lämpömittari tarkkailemassa sopivan lämpötilan säilymistä. Punahattukylvöksen kanssa ei ole mennyt ihan putkeen. Poissa silmistä ja poissa mielestä joten yksi selviytyjä enää jäljellä. 😂 En ole löytänyt ajastintakaan kasvivalolle joten valon määrä on vaihdellut täydestä 24h täyteen 0 tuntia valoa vuorokaudessa muistista ja laiskuusasteesta riippuen. Kastelun kanssakin vähän niin ja näin. Eipä tule ongelmaa tilanpuutteen kanssa...

Nyt on lunta kasvien suojana. Kukkapenkin reunatkaan eivät juuri erotu.

Melkoisen erilaista lähes tasan puoli vuotta sitten. Kyllä kesä sieltä vielä saapuu.

Toivottavasti esikot lähtevät kasvuun. Ja toivottavaa olisi että taimet olisivat syksyllä jo vähän isompia kuin edelliset. Pitää yrittää tarjota niille enemmän valoa ja lämpöä kun taimien ulkoilukelit joskus koittavat. Hyvää ystävänpäivää ja laskiaista!


7 kommenttia:

  1. Onnia kylyvöölle! Ny onneksi mennähän taas kohti tuata viimmeestä kuvaa :) Hyvää ystävänpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se aina yhtä jännää seurata kylvöjen onnistumista. Taisivat viimeksi reilun 3 viikkoa odottaa itämistään. Ja nyt vuotta vanhemmat siemenetkin yrityksessä. Toivottavasti jääkaapissa jaksaneet säilyttää itävyytensä.

      Poista
  2. Kiinnostavaa seurata esikkokasvatustasi. Minun tekisi myös mieleni kasvattaa esikoita siemenestä, saisi enemmän taimia kerralla, jos kasvatus siis onnistuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole vielä tosiaan kokemuksia kerrottavaksi. Keväällä näkee ovatko viime vuoden kylvökset hengissä. Sitten vähän viisaampi jo sanomaan. Ainakin syksyyn sain ne silloin kyllä selviämään kun vähän luulin vaikeiksi idätettäviksi. Kerrotut esikot olisivat niin ihania omassa pihassa eikä niitä ole osunut taimikaupoilla valitettavasti juuri silmiin.

      Poista
  3. Minulla on ajastin kasvivalossa, mutta lapset kävivät alkuun välillä nykäisemässä sen irti seinästä :D Nyt ovat antaneet olla rauhassa. Joskus tarvitsisi automaattikastelijankin noille kylvöksille. Alkuun ne tulee hoidettua hyvin, kun käy joka päivä kurkkimassa, josko joku olisi jo itänyt, mutta hitaasti itävien kanssa sitä meinaa välillä unohtua. Tsempit esikkokylvöksillesi ja lopuille taimille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähän ikävä tuo salassa irti nyhdetty pistoke 😆. Meillä onneksi poika ei ole moisia keksinyt. Minulle käy etenkin viherkasvien kanssa tuota ongelmaa etten jaksa kastella. Kun eivät kasva talvella niin katoaa mielenkiinto. Ainoa useamman vuoden selvinnyt onkin kerran kuussa vettä kaipaava palmuvehka joka hyötyy laiskuudesta. Siemenkylvöt ovat heti kiinnostavampia kun on kasvua seurattavaksi. Tuo ulkokautta kulkemisen tarve meinaa nyt olla kompastuskivi hoidolle. Mutta esikoille muuta paikkaa ei idätykselle ole kun sisällä on aivan liian lämmintä. Ehkäpä kannellinen rasia auttaa kosteuden säilymisessä niin eivät päivittäistä hoivaa hetkeen nyt kaipaakaan.

      Poista
  4. Minulla on paljon erilaisia esikkoja mökillä mitä olen lisännyt vain jakamalla. En ole yrittänyt kasvattaa niitä siemenistä. Jotkut itäävät vain pimeässä. Pitää joskus yrittää sitäkin kokeeksi. Toivottavasti onnistuu sinulla hyvin.

    VastaaPoista