perjantai 26. helmikuuta 2021

Kevään kaipuu -haaste

 Kun moni muukin näyttää kevätkuvillaan osallistuneen Puutarhahetki - suurien unelmien puutarhablogin haasteeseen niin osallistunpa minäkin vaikka ei virallisesti haastettu olekaan. Kevättä on jo ilmassa kun keli viimein plussalla ja aurinkoakin vähän näyttäytynyt. Puiden juurelle ilmestyvät sulamisrinkulat osoittavat kiistatta auringon lämmittävän vaikutuksen. Jossain päin rannikkoa ilmeisesti on jo maata näkyvissä muuallakin kuin asfaltilla mutta sitä saa meillä vielä tovin odotella.

Lumikello (tämä yksilö kerrottu Flore Pleno) oli viime keväänä ehdoton kevään aloitus. En tiedä miksi en niitä aiemmin ollut pihaan istuttanut mutta onhan tuo nyt mahtava pieni kukka kun jaksaa nousta lumen altakin ihastuttamaan kukinnollaan.

Huhtikuulla jäistä vapautuva järvi. Lämmittävä aurinko ja viimeiset aalloissa helisevät jäät.

Meidän pihan ensimmäiset kevättähdet. Toivottavasti lisääntyvät ja saavat runsaasti kavereita.

Narsisseja on kertynyt jo useammalta vuodelta. Välillä olin kyllästynyt tulppaaneihin niiden kadotessa parempiin suihin huonomman myyrävuoden jälkeen joten tuli istuteltua narsisseja. Niitä kun eivät myyrät syö.

Yllättävän palon narsisseissakin on eri sävyisiä. Pääosin olen hankkinut muita kuin (ainakaan pelkästään) keltaisia narsisseja koska se väri ei vaan omaan silmääni iske.

Etupihan penkki oli keväällä oma suosikki. Ensin narsissit pääosassa.

Ja loppukeväästä oli tulppaanien vuoro. Tuleekohan ensi keväänä yhtä hienoa enää. Yritin kyllä tulppaaneja ahkerasti istutella. En jaksanut vanhoja tulppaanien sipuleja poiskaan nostella joten saa nähdä millainen sikermä kukkia kevään aikana nousee. Vieläkö vanhemmat jaksavat kukkia vai tuleeko pelkkiä lehtiä.

Alppiruusut kuuluvat myös kevätkauden kuningattariin. Viime kevään hankinta Royal Rosy

Tämä olikin nyt juhlallisesti sadas postaus. Enpä tiennyt aloittaessani mitä tästä hommasta syntyy enkä hetkeen kehdannut edes julkisena tätä blogiani pitää. Nyt on jopa muutama teitä seuraajiakin, kiitos 🤗. Laskin tänään 15 pientä esikon alkua pilkottamassa mullasta. Sieltä niitä nousee. Unohtuikin aiemmin mainita että meinasin jäädyttää kompostorin jo uudelleen kovilla pakkasilla kun laiskuuttani en sekoittanut ajoissa ja pinta karahti jäähän. Kuuma vesi kanisterissa ja ämpärissä sekä sekoitustoimet auttoivat ja taas höyryää. Eiköhän tässä jo pahimmat vaaran ajat jäätymiselle ole viimein ohitettu ja kompostori toimi taas läpi talven, huh. Ihanaa keväistä viikonloppua 😊

4 kommenttia:

  1. Onnittelut blogisi 100. postauksesta! Minäkin yllätyin omalla kohdallani, että bloggaus on niin kivaa ja antoisaa. Olen saanut valtavasti ideoita, neuvoja ja tietoa bloggaamisen kautta .. ja tuntuu, että myös ystäviä, vaikka vain harvat olen koskaan tavannut.
    Meillä on seillaiset hanget, ettei ole vielä toivoakaan nähdä esikoiden tai minkään muunkaan perennan alkuja.
    Olen samaa mieltä sinun keväisistä huomioistasi ja ilosta kevätkukkijoiden näkemisessä. Kyllä se kevät sieltä tulee :).

    VastaaPoista
  2. Kiitos onnitteluista ja että jaksat käydä lukemassa jsekä kommentoimassa. Siis täälläkin on tosiaan hankea jossain kohti polviin saakka edelleen. Niitä esikoita saan ihastella vasta sirkkataimien asteella. Mutta sieltä se kevät meillekin tulee. 😊

    VastaaPoista
  3. Onnea sadannesta postauksesta! Ensimmäinen etappi täynnä :) Minulla tuli tänään kolmas vuosi täyteen. On tämä valtavan antoisaa ja opettavaista puuhaa.
    Ihanat kevättunnelmat noissa kuvissasi! Parin kuukauden päästä samoja näkymiä höystettynä viime syksyn uusilla istutuksilla voi taas ihastella ihan livenä. Hienoa, että esikkokylvöksissä näkyy runsaasti elämää. Iloista viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnea sinullekin jo kolmannen vuoden täyttymisestä. Puutarhan hoidossa blogien lukeminen on tällaiselle itseoppineelle ollut iso merkitys. Kevään kaipuu jo iskee. Melkein mieli tekisi lumikellopenkin päältä käydä lapioimassa lumia päästäkseen aiemmin näkemään ensimmäisiä kukkia 😁. Aurinkoista viikonloppua.

      Poista