Tulppaanit aloittavat

 Etupihan penkki näyttää jo sipulikukkien ansiosta rehevältä vaikka perennat eivät järin korkeiksi ole kasvaneetkaan. Päivittäin aukeaa uutta katseltavaa. Nyt on yksi vuoden parhaita aikoja menossa.

Ensimmäiset isommat tulppaanitkin jo aloittivat.

Narsisseja on kertynyt jo aika runsas määrä. Itse levinneet, en ihan näin ahkera istuttaja ole ollut.

Muutaman vuoden sisällä joudun jo jakamishommiin.

En todella muista tällaista istuttaneeni kun harrastan enemmän noita pinkin ja violetin sävyjä. Ihan pirteät kuitenkin ja narsissien kanssa kukkiessaan eivät edes riitele värillään.

Pienemmät tähtitulppaanit (tulipa humilis) Violacea Yellow Base aukesivat syreenipuun alla.

Tähtitulppaani (tulipa humilis) Violacea Black Base

Syreenitulppaani/ kreetantulppaani Bakeri Lilac Wonder kuuluu kasvitieteellisiin tulppaaneihin

Tämä tähtitieteellinen tulppaani myytiin Eurobulbilla vain nimellä tulipa humilis.

tähtitulppaani (tulipa humilis) Var. Pulchella Alba Caeru

Ja sama tulppaani sisäpuolelta.

Pian kukkii pikkutalvio (Vinca minor) Argenteovariegata syreenipensaan penkissä naapurin rajalla.

Vielä tämän hetken omat suosikit ihanat valkovuokot (anemone nemorosa), tässäkö Blue Eyes ilman sinistä keskustaa? Mukavasti vihertyy jo kiinanhortensia Bougie jonka juurella nämä valkovuokot kasvavat.

Tänään tulivat valmiiksi myös portaat nuotiopaikalle.

Nyt pääsee turvallisesti alas. Nämä käsitellään myöhemmin samalla mustan sävyllä kuin laituri ja rannan portaat.

Niin paljon pihalla tapahtuu että kaikkea en yhteen postaukseen edes mahduta. Lavoihin tuli kylvettyä siemenet. Hankkijalta piti käydä rannan köynnöksille obeliski ja samalla ostaa mansikan taimia. Mansikat sitten unohdin ja ostin sen sijaan omenapuun, hillittykasvuisen Vuokko-lajikkeen. Ostos tiesi lisää kaivamista koska aion istuttaa senkin sadevesikaivon penkkiin. Siitä projektista tarkemmin omaan postaukseensa. 

Valmista tuli

 Kylläpä on tyytyväinen olo nyt kun hyötytarha valmistui. Eilen tuli otettua loppukiri. Anoppikin halusi tulla auttamaan, kyllähän lisäkädet kelpasivat. Puuha oli ihan mukavaa lämpimässä t-paitakelissä +22 astetta ja aurinkoa. 

Tuossa se nyt on. 

Muutama välivaihe toki tuli tehtyä ennen kuin lavat oli täytetty mullalla. Esitelläänpä vielä ne.

Tein varman päälle ja laitoin vielä juuriestettä valmiiden lavakankaiden alle. 

Miehen joskus Lidlistä ostama nitoja pääsi käyttöön kun niittasin kankaat kiinni lavoihin.

Korkoeroa tosiaan oli merkittävästi laattojen ja nurmikon välillä.

Päätin ohentaa multakerrosta hiekkalaatikon puoleiselta reunalta saadakseni nurmikon laattojen tasalle. Yritin ottaa riittävän pitkät palat jotta nurmikko ei jäänyt aivan äkkijyrkästi viettämään.

Pala kerrallaan nurmi ylös ja sopiva määrä multaa alta pois. Onneksi tuolla kohtaa multaa oli paksummin mutta jäihän tuo ehkä vähän ohuenlaiseksi operaation jäljiltä. Tuskin ulkonäöllisesti eroa jatkossa huomaa kun eipä tuo nurmi nyt varsinaisesti ole alueella muutenkaan kukoistanut männyn ja koivujen juurten alueella.

Aiemman välilaajennuksen jäljiltä jääneet nurmipalat olivatkin isoksi hyödyksi. Niillä sai mukavasti tuettua laatat paikalleen ja samalla tuli paljon valmiimpi nurmi laatoituksen ympärille.

Kaikki nurmipalat menivät. Hiukan vielä jäi kylvettävää alaa nurmikonsiemenille.

Mansikoille näistä jää kaksi lavaa. Kylvökäyttöön jäävien pohjalle laitoin paljolta osin täysin maatumatontakin sisältöä puutarhakompostorista (joka ei järin loistavasti kompostoi..). Sinne saa pohjalle maatua ja ensi vuonna mahtuu taas hiukan tuoretta multaakin sopivasti kun pinta vajoaa.

Vähän vielä mulloksella on ympäristö. Kylvän tuohon nurmikonsiemeniä vielä tänään.

Maasta pelastamani mansikantaimet saivat jo lavasta paikan. Vähän tuota istutustiheyttä pohdin mutta kaksi riviä olisi tuntunut jo turhankin harvalta.

Kukkakuvia taidan laittaa erilliseen postaukseen myöhemmin. Yksi suuri ilahduttaja kuitenkin loppuun.

Ihana kerrottu valkovuokko. Ei tuo kylläkään näytä Vestalilta tai Blue Eyes:lta kummaltakaan mutta kelpaa ehdottomasti tämäkin. Osa kukista ei ollut kerrottuja juuri lainkaan. Onko valkovuokoilla taipumusta iän myötä muuttua vuosien mittaan kerrotummiksi vai ovatko nämä nyt vain kertakaikkisen vääriä lajikkeita? Onneksi viime syksyltä on lisää istutettuja (jotka näyttäisivät nousseen kaikki maasta) joiden kukkia pääsen varmaan ensi keväänä sitten näkemään.

Tänään Hankkijalle käymään mansikkaostoksilla. Olisi kyllä kevätpuuhat vielä osin kaikkien projektien jalkoihin jääneenä tekemättä. Kalkit ja kevätlannoituksetkin laittamatta. Kompostia levittämättä. Etupihalta ei enää loppujen päivänliljojen ja idänkurjenpolvien suunnittelemani siirto onnistu koska tulppaanit ja narsissit tekivät kasvupyrähdyksen enkä halua niiden kukintaa kaivelulla vaarantaa. Pitää yrittää palata asiaan kun sipulikasvien kukinta on ohi. Sitten tosin pionit lienevät jo isoja joten kaivaminen on vähintäänkin hankalampaa jo. Eipä tuota kaikkea vaan ehdi.

Näyttää jo hyötytarhalta

 Aamulla keli oli heti aurinkoinen ja hellepäivä oli tunnettavissa. Nyt ne odottamani valkovuokotkin viimein aukesivat. Valkovuokkojen lehtiä löysin myös viimein terassin penkistä sekä kalliosyvennykseen istutetun rautatieomenapuun juurelta. Samalla myös balkaninvuokot löysin kukassa vaikka en edes kukkavarsia ollut havainnut niiden kasvupaikalla kun vasta olin aluetta tutkaillut. Kaikkialla on yhtäkkiä vihertynyt puiden lehtien auettua.

On tuossa valkovuokossa (anemone nemorosa) kerrottua mutta ei ihan niin paljon kuin kuvien perusteella pitäisi. Ei oikein muistuta Vestalia tai Blue Eyesiä.

Balkaninvuokot White Splendour pääsivät tosiaan yllättämään aukaistessaan kukkansa.

Narsisseissa on eri sävyisiä. Melkein kaikissa pihaan istuttamissani on valkoista.

Tähtitulppaani (tulipa humilis )Violacea Black Base

Ja lisää narsisseja. 

Sitteen projektipäivitystä. Heräsinkin aikaisin ja ehdin ulos jo seitsemältä jatkamaan lavatarhan parissa. Heti alkuun eilinen aavistukseni mittavirheestä varmistui. On se näköjään vaikeaa laskea muutaman laatan ja lavojen leveys yhteen. Oli meinaan jääneet ulkoreunaa kiertävät laatat laskuista pois. 

Eipä siinä auttanut muu kuin jatkaa kaivamista ja kuskata taas lisää soraa sekä kivituhkaa. Sekä tasoitella. Mielessäni hetken kyllä kirosin.

Keskelle vähän leveämpi laatoitus kulkua ajatellen, 56cm jos tarkkoja ollaan.

Melkeinhän tuo jo kauempaa näyttää valmiilta. Betonikivet lainasin vanhemmalta laatoitukselta joka jää nyt toviksi hiukan rujon näköiseksi. Jatkossa (ei kylläkään tänä vuonna) on suunnitelma laittaa kulkuväylille jotain kivempaa laattaa joten näitä nyt mielellään johonkin kohteeseen hyödynnetään. Mies auttoi leikkaamalla laattoja sopivaan mittaan kun tietenkään laattojen mitat eivät suoraan satu lavojen mittoihin.

Melkoinen korkeusero tuohon nurmeen toistaiseksi on. Yhdestä laidasta laatoitus jää rajan puolella jopa ylemmäs nurmen pintaa ja tuo toinen reuna taas aika reippaasti alemmas. Tällä erää ratkaisunani olisi madaltaa tuo liian korkea laita ja lisätä multaa taas matalammalle jäävälle reunalle.

Viikonlopun aikana uskon ja toivon tuon alueen viimein valmistuvan. Lavoissa ei vielä ole mullan häivääkään ja kylvöjäkin jo suunnittelisin heti kun lavoissa on vaan multaa missä kasvattaa. Puuha seisahtui odottamaan betonilaattojen lyhennystä jonka jälkeen saan tuon reunuksen loppuun.

Toukokuun helle

 Jopas kesäiseksi muuttui. Pääsi kaivamaan shortsit esiin ja kyllä tarkeni pihapuuhissa. Lämpö herätti kerrasta ensimmäiset narsissit ja tähtitulppaanit kukkaan. Sadevesikavon penkin kuoppakin tuli lähestulkoon täytettyä mullalla, anoppi auttoi kärräämisessä.

Ei suuren suuri tähtitulppaani mutta kaunis silti. Tästä on toivottavasti iloa tulevinakin vuosina.

Kevätkurjenmiekka Alida löytyi rannan aidannepenkistä.

Näköjään oli istuttanut näitä pikkuruisia helmililjoja keskelle metsänrajan penkkia. Sieltähän ne toki näkyivät kun muut kasvit eivät ole ehtineet juuri kasvaa.

Sheila Ann Germany olikin saanut jo kavereita.

Pauline-kevätkurjenmiekka nousi lopulta myös hortensiapenkkiin.

Yksi toissavuoden helmililjoistakin jaksoi nousta terassin penkissä.

Ensimmäiset narsissit aloittivat rinnepenkissä. Näin paljon keltaista ei nyt se suosikkilaji mutta keväällä kelpaavat nämäkin. Keltainen taisi kyllä kukinnan jatkuessa ihan mukavasti lopulta haalistua.

Sitten harmaampiin tunnelmiin. Hyötytarhan teko on jatkunut. Ylimääräiset kukkapenkin tieltä nousseet hiekat on kärrätty ja sitten oli suodatinkankaan vuoro.

Soran tasaamisessa oli oma hommansa. Meinasi tulla hirveä korkeusero ja lisää soraa piti kärrätä kunnes riittävä tasaisuus saavutettu. Apuna jälleen lauta jolla soraa vedin tasaiseksi sekä tietenkin vatupassin kanssa yritys saada alue kutakuinkin tasaiseksi ilman valtavia kallistuksia.

Seuraavaksi kivituhkaa sen verran että alue tasoittui. Jälleen lauta ja vatupassi apuna.

Hiukan oli pakko jo saada aloittaa laattojen asettelua. Tuli samalla todettua että huolimatta muka reilusta varasta tulee aika ahdasta saada reunalaatat mahtumaan kasvilavojen ulkoreunaa kiertämään. Saa nähdä vieläkö joudun kaivuuhommia jatkamaan.

Portaat nuotiopaikalle etenevät.

Kaiteita puuttuu ja ylös tulee vielä tasanne.

Huomenna kenties vielä lämpimämpi päivä tulossa. Toivon kovasti saavani kasvilavat jo paikalleen, kenties laatatkin mutta jää nähtäväksi ehdinkö. Esikoiden siementaimetkin pitäisi viimein koulia omiin purkkeihinsa jos saan vain multaa. Pääsivät tänään kuitenkin ulos.

Silmuja ja nuppuja

 Vesisade ei oikein houkutellut pihapuuhiin. Pieni pyörähdys pihalla oli kuitenkin koiran lenkin jälkeen tehtävä. Silmut jo lupaavasti pullistuvat ja luotan tämän viikon lämmön aukaisevan ne. 

Valkovuokot ovat nostaneet päätään. Malttamattomana odotan kukkien avautumista viimein ensimmäistä kertaa ikinä tällä pihalla. 

Kärhöt ovat osoittaneet jo elonmerkkejä, iloissani niitä tutkin etupihalla jossa kaikki neljä kärhöä jo esittelivät silmujensa alkuja sekä penkissä että syreenin juurella.

Tarhalyhtykärhö Princess Kate on tehnyt jo kolmeen lehtihankaansa silmut. Toivottavasti nousee vielä maastakin useamman varren voimin tänä kesänä peittämään obeliskia. Kuva viikonlopulta hiukan aurinkoisempana päivänä

Jalokärhö (clematis) Pink Fantasy nousee myös maasta jo pirteänä. Viime kevään hankintana otti nokkiinsa istutuksen jälkeisestä pakkasesta ja ehti kasvaa varsin vaatimattomaan mittaan paleltumisensa jälkeen. 

Itoh-pioni (kunpa muistaisin mikä niistä tässä kasvaa) on tehnyt jo lupaavan vankat alut. Joko tänä kesänä kukkisi?

Kevätkurjenmiekat ovat avanneet lisää kukkia.

Olisiko viime kesän parannustoimista ollut apua koska tämänkin valkoinen vuorenkilpi (bergenia cordifolia) Bressingham White viimein päätti tehdä kukkanupun. Ei siihen tainnut mennä kuin neljä vuotta. Vaikka moni väheksyykin niin on noilla ihan paikkansa tässä pihassa hiekkavuoren päälle istutettuna viihtyessään.

Vielä kuva alppiruusu Helsingin Yliopiston kukkanupuista ja taustalle jäävät pensaiden istutusalueet. Tässähän alkaa olla pienoinen rhodokokoelma omassa pihassa. Laskin kuusi alppiruusua ja neljä atsaleaa sekä vielä kuusi hortensiaa.

Huomenna saakin jättää pipon ja hanskat kotiin koska nyt tulevat kesälämmöt ainakin muutamaksi päiväksi. Kunhan työpäivä on hoidettu pois alta niin aion jatkaa hyötytarhan teon parissa. Suodatinkangas, soranajoa ja toivottavasti kivituhkatkin päälle. Sitten tasoituksen jälkeen pääsisi jo suunnittelemaan laatikoiden asettelua ja kivien latomista. Pitääpä vielä muistaessaan kerrankin kiitellä miten uusia lukijoitakin on liittynyt seuraamaan pihatarinointiani ja jaksatte kommentoida. Ilahdun kovasti jokaisesta kävijästä ja etenkin kommentoijasta.

Viimein istutuspuuhiin

 Äitienpäivän ruokailut ja kahvittelut meinasivat syödä päivän pihatöiltä ajan. Viimein iltapäivällä ehdin hommiin. Ensin piti vielä pestä laituri ja sinne vievät portaat ensi viikolle suunniteltua pintakäsittelyä varten. Mies toi vielä kolme lavakaulusta lisää entisten jo hankittujen kaveriksi. Yhden vanhan käytössä olleen otin jatkokäyttöön mutta toisessa oli sen verran jo lahon merkkejä että hankin suosiolla mieluummin uuden. Nyt kaikki ovat valmiina asennettavaksi.

Ensin kaulukset kasaan.

Ja sitten Patio Versoa pintaan. Lähimpänä aiemmin maalattu vanhempi lavakaulus jonka myös käsittelin. Värin jälkeen ei enää riidellyt liikaa muiden kanssa eroavaisuudellaan. Tulee saamaan perimmäisen paikan kuitenkin pois näkyvistä.

Muutama kottikärryllinen (ei nyt tietenkään kukkurainen vaan se määrä mikä nyt järkevästi vielä omin voimin vielä kulkee) hiekkaa vielä sadevesikaivon penkistä pois. Pallotuijan jäinen paakkukin alkoi sulaa. Eiköhän tuohon riittävä määrä multaa luumupuulle tule. Kärhöäkin mielessäni tuohon haaveilisin. Hankin kuitenkin juuriestettä jonka aion laittaa kuopan takareunalle. Kovin paljoa juuria männystä ei tuohon kasvanut joten en usko että koko kuoppaa tarvitsee tällä kertaa vuorata. Aion tehdä penkistä hiukan korotetun joka ratkaisisi sadevesikaivon erottumisen sisältä katsellessa. 

Kuusi saavillista multaa nuotiopaikan portaiden paikan kohdalta kasattuna kuskasin vielä metsän pensasalueelle. Portaat ovat hiukan edistyneet mutta tänä viikonloppuna miehen aika kului enemmän veneen parissa. Alaosassa ovat askelmatkin jo paikallaan mutta ylhäällä vasta runko. Reitti kulkee siis edelleen luonnon muovaamia kallio”portaita” pitkin.

Sitten päivän paras osuus. Viherlandiasta tilatut taimet pääsivät viimein maahan. 

Risulta näyttävä atsalea Ruususen Uni pääsi myös uuteen paikkaan kun tarjolla kerran oli näköalapaikka suoraan kulkureitin varrella.

Etualalla vasemmalla alppiruusu (rhododendron) Royal Rosy vasemmalla edessään jouluruusut ja oikealla atsalea Ruususen Uni.

Vasemmalla hiukan muita alempana omassa poterossaan hortensia Early Sensation, siitä seuraava oikealle atsalea Double Pink vieressään valkotäpläimikkä (Pulmonaria saccharata) Dora Bielefeld. Taaempana vihreillä lehdillään erottuu alppiruusu Double Kiss. Vasemmalle ja taaimmaiseksi sijoitin luonnollisesti korkeimmiksi kasvavat ja oikealle polun viereen matalammat joten toivottavasti näkyvät sitten kulkiessa kasvettuaankin. Rinteen ansiosta erottuvat myös pihan puolelle ainakin kukkiessaan väriläiskinä.

Meinasi mennä jo hämärän puolelle ennen kuin kaikki kasvit olivat maassa. Sopivasti huomenna sadettakin luvassa joten kastelu hoituu luonnonkin puolesta. Nyt toivon kovasti että tuossa viihtyvät. Muutama nuppukin näkyi sekä atsaleoissa että Double Kiss alppiruusussa joten odotan täpinöissäni tietenkin jo kukintaa. Supertyytyväinen olen näihin kasvivalintoihin joten luulen että alkukesä tulee olemaan metsän puolella aika upea kunhan tuosta kasvavat ja kaikki kukkivat. Hortensiat pitävät huolta myöhemmästä kesän ja syksyn kukkaloistosta.