Hortensiat

 Koska on syyskuu ja hortensioiden kukinta-aika päivitetäänpäs kertyneiden hortensioiden tilanne tänne blogiinkin. Uusia hortensiapensaita on tänä kesänä tullut taas hankittua. Pikaisella laskutoimituksella pensaina hortensioita on tällä hetkellä ainakin kuusitoista ja yksi todennäköisesti kuollut pensas lisäksi. Köynnöshortensioita vielä noiden lisäksi seitsemän ja yksi herttahortensiakin löytyy. Tällaiseen happamaan taipuvaiseen mäntyjä kasvavaan pihaan on ollut melko luonteva valinta hankkia happamassa maassa viihtyviä kasveja. Yllätyin hieman itsekin miten monta noita lopulta onkin kun oikein laskemaan aloin.

Aloitetaan esittelykierros alapihalta

Syyhortensia Early Harry kasvaa päärynäpuun penkissä. Tämä on pysynyt kompaktin kokoisena alle metrisenä kuten ostaessani kasvitieto kertoi. Nyt kuvauksesta riippuen väitetään kasvavan jopa 1.5-metriseksi. 

Nimensä mukaisesti Early Harry aloittaa kukintansa aikaisin ensimmäisten hortensioiden joukossa. Alkuun kukat ovat melko kermanvaaleat häivähdyksellä vaaleanpunaista mutta muuttuvat syksyä kohti tällaiseksi selkeän vaaleanpunaiseksi. 

Pihan kulkutietä muutaman metrin eteenpäin kulkiessa kasvaa sadevesikaivon penkissä jalohortensia Twist and Shout (tällä tuntuu olevan montaa eri kirjoitusasua). Kolmas paikka osui viimein kohdilleen ja tämäkin on nyt ilmeisesti riittävän aurinkoisessa paikassa ollessaan alkanut olla varma kukkija. Yksi suosikeistani.

Twist and Shout kuuluu Endless Summer -hortensioihin. Omassa happaman maan pihassani kukkien sävy on sinisempään taittava.

Twist and Shoutin vieressä kasvaa Summer Love jalohortensia myös Endless Summer -sarjaa. Tänä vuonna vain yksi kukkaterttu, sekin hieman myöhässä vasta aukeamassa.

Sitten siirrytään rinnepenkin seutuun

Hortensioista vanhin ja samalla suurin Mustilanhortensia kasvaa lähempänä naapurin rajaa rinnepenkin taustalla. Tämä otti siirron ensimmäisestä sijainnistaan saatuaan kasvuspurtin ja kasvatti itsensä hieman muotopuoleksi. Harkitsen pitäisikö tälle tehdä keväällä vähän ronskimpi muotoiluleikkaus noiden korkeammaksi kasvaneiden oksien haarautumisen edistämiseksi.

Mustilanhortensia kukkii pitkään valkoisena mutta näin syyskuulla kukkiin tulee pientä vaaleanpunaisen sävyä.

Mustilanhortensian lähellä kasvaa puutarhapolun levikkeellä omalla tasanteellaan syyshortensia Early Sensation. Tämä on vasta vuonna -21 istutettu joten kokoa tulee vielä lisää.

Early Sensation tekee edellisiä tummemman pinkit kukat myöskin valkoisena aloittaen. 

Puutarhapolun levikkeellä Early Sensationin lähellä kasvaa myös pienempi syyshortensia Dart’s Little Dot. Se kärsi aiemmassa sijainnissaan kuivuudesta ja on nyt viime kesästä kasvanut paremmassa paikassa. Yhden kukan jaksoi viime kesän siirtelyistä kärsineenä sentään tehdä valkoisesta nykysävyyn muuttuen.

Rinnepenkin yläosan männyssä saunan kulkureitin varrella kiipeilee köynnöshortensia (hydrangea anomala subsp. petiolaris) Mirranda. Mirrandan juurtunut haara on tullut istutettua myös toisen männyn juurelle ylemmäs pihalle rautatienomenapuun vieressä kasvavan männyn juurelle missä se kasvaa hyvin pienenä mutta sinnikkäänä.

Hieman kuivuudesta kärsineistä Mirrandan lehdistä lähikuvaa.

Toisella puolella saunan kulkureittiä köynnöshortensioista vanhin, tämä ihan se perinteisin myynnissä näkyvä.  Toinen samaa laatua oleva köynnöshortensia kasvaa myös etupihan männyn juurella.

Isoon kalliopenkkiin seuraavaksi missä on useampikin hortensia ja kolme köynnöstävää hortensiasuvun kasvia.

Suurimpana lähimpänä rantaa Kuutamohortensia. Uusi syvämultainen paikka on ollut tälle selvästi mieluinen koska viimein alkaa kuvaukseen sopivaa kasvuintoa tulla. Tästä toivon näkösuojaa saunalta naapurin suuntaan.

Kukattomaksi nyt jäänyt viime kesän siirto-operaatiossa oksiaan katkonut kesähortensia Bougie on vähän muotopuoli nyt. Taustalla erottuu Kuutamohortensia. Eiköhän tästäkin ensi kesän kasvun myötä ihan korsteellinen näkösuojapensas ala kasvaa. Bougien edessä erottuvat punaiseksi lehtensä jo sävyttänyt tämän kesän hankinta jalohortensia Taube ja sen vieressä jalohortensia Pop Star.

Sievät kukat olisi Taubella. Sormet ristiin että suostuu talvehtimaan ja kukkimaan.

Viimeisin hankinnoista jalohortensia Pop Star, tutuksi tullutta Endless Summer -sarjaa edelleen Tauben vieressä.

Seuraavaksi rivistössä vasemmalla pallohortensia Sweet Annabelle ja oikealla jo ihan näyttävästi kukkiva pikkujapaninhortensia Living Pinky Promise.

Sweet Annabelle aloitti pinkin kukin. Tämän sävy ei ehkä niitä kauneimmin kukinnon vanhetessa muuttuvia, hieman on ruskeaan taittava.

Living Pinky Promise:lla ei ole samaa ongelmaa, kukkien pitäisi olla oikein nätit pinkit loppusyksystä. Tämän hankin vasta viime vuonna eikä ehtinyt aukaista kukkiaan joten mielenkiinnolla seuraan kukinnan vaiheita tänä syksynä.

Köynnöshortensia Silver Lining oli myös alkukesän istutuksia ison kalliopenkin reunalla. Useampi vuosi sitten kokeilin etupihan männyn juurelle samaa lajiketta mutta se harmillisesti kuoli. Jospa nyt paremmissa kasvuoloissa onnistaisi paremmin.

Köynnöshortensia Take a Chance tuntuu viihtyvän viime kesänä sille rakentamassani kivipoterossa puutarhapolun vierellä.

Take a Chance:lla on mielestäni kauniit lehdet.

Rhodopäädyssä herttahortensia (schitzophragma hydrangeoides) Burst of Light on innostunut kiipeämään jopa viereisen männyn runkoon kun sinne haaran ensin ohjasin suuntautumaan.

Hienot Burst of Light:in lehdet vielä lähempää.

Sitten saunan etukulman pienelle istutusalueelle hortensoita tutkimaan.

Edessä safiirihortensia (hydrangea serrata) Bluebird, vasemmalla Mustilan taimipäivien ajelulla reilu viikon takaa mukaan tarttunut pikkujapaninhortensia Living Little Rosy.

Living Little Rosy:sta onnistuin löytämään kukkivan pienen taimen. Taustalla köynnöshortensia Kuga Variegated.

Kuga Variegated on tämän vuoden hankintoja. Tullessa lehtien sävy oli kovin tasaisen vihreä mutta nyt avomaalla uuden kasvun myötä lehtiin on tullut odotettua kirjavuutta.

Vielä viimeiseen hortensioiden sijoituspaikkaan rannan porraspenkkiin.

Pallohortensia Ruby Annabelle on pihassa kasvavista Annabelle-sarjan hortensioista suosikkini.

Ruby Annabellen kukkien sävy on säilynyt kauniina pinkkinä.

Nyt viherkasvina tämän kesän päätti viihtyä jalohortensia Bloom Star jonka kukkivana viime elokuulla istutin. Jospa tämä ensi vuodelle saisi taas kukatkin aikaan.

Onhan tässä monta hortensiaa katseltavana. Pallohortensia Pink Annabelle kuivahti siis kesän aikana keväällä henkiin kyllä herättyään joten se näyttäisi menetetyltä. Jos nuo herkimmät tämän kesän hankinnat eivät menesty niin kenties hankin sitten tilalle uuden Pink Annabellen.

Puuhasteluja taimikasvatusten parissa

 Taimikasvatukset vaativat jo pikkuhiljaa huomiota ehtiäkseen talvehtimiskuntoon. Etenkin nepalinhanhikki Shogranit viimeiset siemenkasvatuksista piti saada vähintäänkin koulittua ja muista kasveista mielellään istutin jo maahankin asti ne jotka siihen valmiita olivat. Mitä paremmin ehtivät ennen talvea juurtua niin sitä todennäköisimmin näen kasvatukset hengissä vielä keväälläkin.

Syysmaksaruoho Frosty Mornit saivat luvan päästä jo maahan vaikka millään tavoin tiivistä juurakkoa täynnä eivät purkit olleenkaan. Luotan siihen että maksaruohot kestävät varsin hyvin kuivuutta. Hyvin ovat hengissä edellisetkin pistokkaat turkestaninmaksaruohoista vaikka hennoilla juurilla nekin istutin. Emokasvi on tuo rehevämpi vaalea puska oikealla, samaan linjaan pienemmät pistokastaimet nyt pääsivät tähän rannan puolelle ja kaksi taimista vielä saunankin puolelle.

Peittokurjenpolvien pistokkaat riittivät melko mukavasti rannan aidanteeseen. Noin 35 kappaletta kaikenkaikkiaan tuossa nyt on. Toivottavasti alkaisivat aktiivisesti levitä koko mullan alan peittäen.

Tarhakellukka Mai Tait ovat hankikylvökasvatuksia. Näillä oli aidosti jo ihan kunnon juuret ja olisivat jo myyntitaimina voineet täyttää ruukkutaimen määritelmän.

Kaksi Mai Taita sain kasvatettua säästeliäästi ottamistani viime syksyn Hiidenkiven Minnan siemenkirjeen siemenistä. Kiitos sille kuka siemenet kirjeeseen olikaan laittanut. Nämä pääsivät rinnepenkin loppukaarteeseen atsaleojen edustalle penkin reunaan.

Neljä helmikuisista kylvöistä valkoisia esikoita istutin isoon kalliopenkkiin kultaesikkorivistön molempiin päätyihin.

Loput valkoiset esikot saivat paikan alppiruusu Mikkelin juurelta.

Violetit palloesikot alkoivat olla jo ihan hyvänkokoisia taimia pienissä lokerikoissaan. Hidaskasvuisia osaavat kyllä kaikki esikot olla.

Ei hullummat juuretkaan näillä esikoilla.

Laitoin palloesikot ison kalliopenkin puutarhapolun puoleiselle reunalle rhodonurkkaukseen.

Päivän viimeisenä puuhana koulin vielä nepalinhanhikki Shogranin siementaimet. Isoimmat pääsivät hieman suurempiin purkkeihin (viisi mustemmassa mullassa tuossa keskellä). Vuorijumaltenkukkien siementaimet kolmas ja toinen rivi ylintä lukuunottamatta oikealta ovat kyllä kasvunsa hitaudessa aivan omaa maatansa. En ole nähnyt näkyvää kasvua varmaan sitten kesäkuun. Hitaaksi kasvajiksi noita ei suotta kuvata. Annan nyt vielä syyskuun puoliväliin kasvaa purkeissaan mutta sitten on jo pakko saada nuokin maahan. 

Lähes kaikki loput Shogranit koulin Lidlin taimilokerikkoon. Jätin alkuperäiseen idätyksessä käytettyyn karkkilaatikkoon loput paikalleen kasvamaan.  Kaikki saavat mahdollisuuden päästä maahan mutta tarvitsevat vielä hetken aikaa juurten saada kehittyä. 

Pitää nyt seurata sääennusteita tarkasti. Mikäli riittävän säännöllisiä sateita näyttäisi taivaalta tulevan kastelusta huolehtimaan siirrän loputkin taimet jo suunniteltua aiemmin maahan juurtumistaan jatkamaan. Riittävän pitkää syyskautta nyt toivoisin näille pienille taimenrääpäleille ehtiä juurtua ennen talven tuloa. Onneksi Shogranin siemeniä vielä jäi joten mikäli tämän vuoden taimet eivät selviäisi on niitä nopeakasvuisina helppo kylvää tarvittaessa keväällä toinen erä. Siemenkasvatuksissa ja pistokkaiden juurrutuksessa onnistuminen on bonusta kun kokeellisesti on testaillut miten myöhään aloitettuna vielä on mahdollista saada kasvatukset yleensäkään talven yli selviäviksi.

Kevätkukkia loppukesällä

 Välillä ihan kukkakuviakin kun viimeisten istutusten paikat on saatu talletettua. Päivänliljoissa on onneksi vielä joitain nuppuja jäljellä ja kukinta jaksaa viileämpien öiden ansiosta jopa toista päivää. Muutama uusista hankinnoista on näköjään sekaisin vuodenajoista kukkiessaan kevään tai alkukesän sijasta näin loppukesällä.

Etupihalle tuli näemmä vahingossa tehtyä tällainen sointuva asetelma keijunkukan herkkien kukkien ja päivänlilja Adamasin yhdistelmänä.

Canadian Border Patrol saman etupihan penkin tienpuoleisella sivulla.

Aika kivan sävyiset nämä Viherpeukaloiden matalat värililjat jota nimettöminä myytiin mutta pitäisin todennäköisenä tämän kauden valikoimaa selatessa nimen olevan Rozalynn.

Tämä punahattu on ihanan värinen ja mallinen, Sunseekers Rainbow vaiko joku muu. Saisikohan tästä siemeniä vaikka juuri kyllä ajattelin keskittyä hankikylvettäviin vähemmän hoivaa kaipaaviin perennoihin ensi keväänä.

Aiemmin tänä kesänä hankittu jouluruusu Double Ellen Pink Shades yllätti loppukesän kukinnallaan alppiruusu Mikkelin juurella. Ainakin tuli varmistus että mieluisalta näyttää.

Rönsyleimu Rosea alkoi myös yllättäen kukkia vaikka alkukesän kukkija onkin.

Pinkin sinivuokko Rubra Plenan kuva Mustilan taimipäivän myyntipöydässä oli ainakin tähän ostajaan onnistuneesti vetoava.

Joko huomenna on muka elokuun viimeinen päivä. Millään en olisi valmis syksyn tuloon. Näinköhän joudun vielä istutuslapio-ostoksille kun paras ihanan tukevavartinen lapioni päätyi ilmeisesti jonnekin kuntan alle häveyksiin. Perjantaina töistä tullessani oli tosiaan kuntta asennettu mutta niin oli valaisinten kohdan reikien tekoon lainattu lapionikin kadonnut. Kyllä sitä ikävöin jo viikonloppuna kasveja istuttaessani kun muut lapiot eivät ollenkaan tunnu yhtä jämäköiltä savisempaa maata kaivaa.

Mustilan hankinnat

 Starttasin eilen auton aamuseitsemältä kohti Mustilan taimipäiviä tähtäimenä saapua paikalle heti klo 10 tapahtuman alkaessa. Suosittu tapahtuma näytti olevan ja parkkeraukseen varattu pelto alkoi olla melko täynnä jo saapuessani. Maksoin sisäänpääsymaksun (kätevästi Smartumin kulttuurietua oli mahdollusta hyödyntää siihen) ja suuntasin suoraan taimikaupoille. Useampi harvemmin saatavilla oleva kasvi tuli vastaan ja kasseihini sujahti mm toinen kerrottu lumikki sisartani varten, himalajanjalkalehti, valkosinikämmen, variegata-lehtinen posliinirikko, kerrottu valkoinen kyläkurjenpolvi Laura, varjonäkki, valkovuokko Green Dream vihertävillä kukilla. Erityisesti latvialainen myyntipiste myi melkoisia hienouksia. Superihana kerrottu vaaleanpunakukkainen sinivuokko Rubra Plena löysi 25€ hinnastaan huolimatta tien kassiini, sama myyjä myi 5€ -hintaan punahattuja joita ei nyt vaan voinut olla ostamatta jos erinäisen kerran nettikaupassa kuolaamani Butterfly Kisses ja Mini Belle olivat tuohon hintaan saatavilla. Sievä orvokki Viola Jooi löytyi myös. Taimimoision ja Vakkataimen myyntipisteiltä myös osa noista hankinnoita löytyi. Onneksi oli ymmärtänyt ottaa muutaman isomman kassin taimia varten matkaan sekä nostaa käteistä rahaa kun pienimmät myyntipisteistä eivät muuta maksua vastaanottaneet. Kortti kävi onneksi suurimmalle osalle ja MobilePay:llakin yhdet ostokset maksoin. Kannatti selvästi olla ajoissa liikkeellä koska esim tuo kerrottu lumikki oli toiseksi viimeinen  kappale ja omani käteen napattuani otti seuraava jo viimeisen. 20€ kerrotusta lumikista oli halvin hinta mitä olen taimia missään myynnissä edes nähnyt. Kaikki taimet hankittuani oli niin kuuma ja nälkä että päätin suunnata ostoksineni suoraan autolle ja tehdä tilaa seuraavalle taimipäiville osallistujan autolle. Luennot ja muu kiertäminen jääköön toiseen vuoteen. Voin ehdottomasti tapahtumaa kyllä suositella etenkin jos on kasvitäydennyksille ja harvemmin myynnissä oleville hankinnoille tarvetta. 

Pysähdyin tankkamaan ja syömään kieltämättä hieman mielikuvituksettomasti abc:lle ja suuntasin kotimatkalle kunnes ajaessani tajusin tienvarsikyltistä olevani ajamassa aivan Viherpeukaloiden myymälän vierestä. Pakkohan sinne oli vielä poiketa kun muutamasta kasvistakin vielä olin netistä selatessani siellä kiinnostunut mutta en viitsinyt tilata paria ruukkua ja maksaa postimaksuja päälle. Nytpä sain valita sieltä juuri sen verran kasveja kuin tarvitsin enkä joutunut tilaamaan könttänä samaa taimea kolmea tai viittä kuten sieltä yleensä joutuu tilatessa hankkimaan. Sainpas matalaksi jäävän pikkujapaninhortensia Living Little Rosyn, kaksi matalampaa 40-60cm Classic Cassis -syysleimua, ketoneilikka Flashing Light x2 ja palloesikko Rubra.

Esitelläänpä sitten hankintojen paikat. Muutama kasvi tuli postimyyntinä hankittua jo aiemmin ja ne reilu viikko sitten istuttelin mutta jäivät myös päivittämättä blogiin.

Päärynäpuun penkki kaipasi loppukesään lisää väriä. Lisäsin yhden punahatuista (mahdollisesti Sunseekers Rainbow, purkissa kun harmillisesti printatussa lapussa luki väärä nimi ja tussilla kirjoitetusta nimestä ei saanut selvää) Viereen kolme nimettömänä myytyä matalaa värililjaa.

 Sama penkki vielä kulkureitin puolelta jossa näkyy värilijojen viereen istutettu korkeamman ennustemitan tarhasyysvuokko Mont Rose. Toivottavasti näkisin tämän vielä kasvavan. Uskoisin ettei talvimärkyys tässä kohtaa ongelma ole mikä on tärkeää sekä syysvuokolle että punahatulle.

Rinnepenkkiin yksi kolmesta tilaamastani kärhöistä oli päässyt puuksi kasvavetun purppuraheisiangervo Diabolon juurelle. Tarhalyhtykärhö Mienie Bellen vaaleanpunaiset kukat osuisivat kivasti purpuuraheisiangervon tumman lehtivärin pariksi. Taimihan ei mikään hurjan virkeä mutta juuristo näytti hyvinvoivalta joten jospa tuo tästä lähtee.

Viereen rinnepenkkiin istutin hyvänkokoiset päivänlilja Luxury Lace sekä kirjokurjenmiekka (iris versicolor) Kermesianan.

Rinnepenkin alaosan loppukaarrokseen pääsivät sinivuokko Rubra Plena, kerrottu lumikki toisen keväällä hankitun viereen kunnes saan sen lopulliselle omistajalleen. Niiden takana himalajanvuokko. Tässä kohtaa penkkiä naapurin rajan tuntumassa ei tule kesällä juuri kuljettua mutta kevätkukkijoita tässä on paljon ja silloin muiden kukkien ollessa vähäisiä jaksaa hieman syrjässäkin olevat kukat ongelmitta kierrellä. 

Varjoisampaan nurkkaukseen sain viimein myös täytettä. Reunalla edestä aloittaen kaksi Looking Glass rotkolemmikkiä, niiden vieressä varjonäkki ja taaimmaisena posliinirikko Aureopunctata. Taustalle istutin vielä valkosinikämmenen.

Hauskat lehdet tällä posliinirikolla. Kukat kuitenkin kuvauksen mukaan vaaleanpunaiset.

Toinen hankituista syysvuokoista Wild Swan pääsi kokeilemaan onneaan ison kalliopenkin päätyosaan alppiruusu Helsingin Yliopiston ja atsalea Double Pinkin välimaastoon. Green Dream -valkovuokko sai samalla paikan kuvan ulkopuolelle jäävän vasemmalla sijaitsevan alppiruusu Royal Butterfly:n juurelle. Tähän vuodenaikaan ruukun pinnalla ei eloa näkynyt joten pitää vaan uskoa että siellä ruukussa se kuitenin oli.

Näköesteistutukseen kesäkeittiön kulmalle pääsi nyt palloesikko Rubra.

Pikkujapaninhortensia Living Little Rosy kasvaa vain 50-60 -senttiseksi. Laitoin sen nyt tähän kalliosyvennykseen kehiteltyyn pieneen istutusalueeseen saunan etukulmalle köynnöshortensia Kuga Variegatedin ja hortensia Bluebirdin seuraksi.

Isoon kalliopenkkiin pääsi myös useampi kasvi. Classic Cassis syysleimut ovat nyt komeakotakuusama Monetin läheisyydessä muutaman muun syysleimun kanssa ryhmänä.

Komeaan kukkaan päässeen hortensia Living Pinky Promisen edustalla on jo istutettuna itoh-pioni Visions of Sugarplumin juurakko jolla oli kyllä ihan elävät silmut havaittavissa vaikka maan päällä ei nyt elävää näykään. Kulkureitin vereen päätyi vielä hortensian lähelle kyläkurjenpolvi Laura.  Tukikeppeineen taustalla näkyvä Ruby Tears -riippaomena on saanut juurelleen viinikärhö Carmencitan ja sen edessä kolme syysleimu Tiaraa tai ainakin niin kovasti toivon että kolmas hankintayritys nyt Tiaran pihalleni viimein toisi.

Kolmas kärhöhankinta tarhaviinikärhö Super Nova sai paikan puutarhapolun levikkeeltä helmiorapihlaja Toban juurelta. Tähän istutin myös himalajanjalkalehden. Uusia ovat myös Bacchanal kesäpikkusydämet jotka tosin eivät juuri mullan pinnalle erotu vaikka ihan reippaita uusia kasvuja onneksi sentään tekevätkin. Punahatut Butterfly Kisses ja Mini Bellen istutin myös tähän kun en arvellut niitä saviseen isoon kalliopenkkiin liiallisen talvimärkyyden pelossa laittaa. 

Vielä yksi päivänlilja tuli istutettua etupihan penkin tyhjäksi muuttuneeseen kohtaan, ilmeisesti talvituho oli siinä käynyt vaikka yleensä päivänliljat ovat kyllä kestäviä. Mainittakoon siis omaan muistiin että Mildred Mitchell on istutettuna nyt isomman Minstrel Boy -pehkon viereen. Olikohan siinä nyt kaikki mainittuna kun ensi keväänä saatan kaipailla tietoa mikä piippa sieltä maasta oikein nouseekaan. Toivottavasti kaikki selviävät ensi vuoteen nyt hengissä ja erityisesti toivon että pääsisin näkemään keväällä uuden pinkin sinivuokon kukkivan. Vielä kun saisin pistokkaat kunnolla juurtumaan ja itoh-pionien juurakkotilaus myöhemmin syksyllä saapuu alkavat penkit viimein olla täynnä. Sitten elokuun viimeistä viikkoa kohti, toivottavasti kelit vielä kesäisinä jatkuisivat vaikka kieltämättä sadekuurot helpottaisivat kaikkien istutusten ja kuntan hoidoss.