Puuhasteluja taimikasvatusten parissa

 Taimikasvatukset vaativat jo pikkuhiljaa huomiota ehtiäkseen talvehtimiskuntoon. Etenkin nepalinhanhikki Shogranit viimeiset siemenkasvatuksista piti saada vähintäänkin koulittua ja muista kasveista mielellään istutin jo maahankin asti ne jotka siihen valmiita olivat. Mitä paremmin ehtivät ennen talvea juurtua niin sitä todennäköisimmin näen kasvatukset hengissä vielä keväälläkin.

Syysmaksaruoho Frosty Mornit saivat luvan päästä jo maahan vaikka millään tavoin tiivistä juurakkoa täynnä eivät purkit olleenkaan. Luotan siihen että maksaruohot kestävät varsin hyvin kuivuutta. Hyvin ovat hengissä edellisetkin pistokkaat turkestaninmaksaruohoista vaikka hennoilla juurilla nekin istutin. Emokasvi on tuo rehevämpi vaalea puska oikealla, samaan linjaan pienemmät pistokastaimet nyt pääsivät tähän rannan puolelle ja kaksi taimista vielä saunankin puolelle.

Peittokurjenpolvien pistokkaat riittivät melko mukavasti rannan aidanteeseen. Noin 35 kappaletta kaikenkaikkiaan tuossa nyt on. Toivottavasti alkaisivat aktiivisesti levitä koko mullan alan peittäen.

Tarhakellukka Mai Tait ovat hankikylvökasvatuksia. Näillä oli aidosti jo ihan kunnon juuret ja olisivat jo myyntitaimina voineet täyttää ruukkutaimen määritelmän.

Kaksi Mai Taita sain kasvatettua säästeliäästi ottamistani viime syksyn Hiidenkiven Minnan siemenkirjeen siemenistä. Kiitos sille kuka siemenet kirjeeseen olikaan laittanut. Nämä pääsivät rinnepenkin loppukaarteeseen atsaleojen edustalle penkin reunaan.

Neljä helmikuisista kylvöistä valkoisia esikoita istutin isoon kalliopenkkiin kultaesikkorivistön molempiin päätyihin.

Loput valkoiset esikot saivat paikan alppiruusu Mikkelin juurelta.

Violetit palloesikot alkoivat olla jo ihan hyvänkokoisia taimia pienissä lokerikoissaan. Hidaskasvuisia osaavat kyllä kaikki esikot olla.

Ei hullummat juuretkaan näillä esikoilla.

Laitoin palloesikot ison kalliopenkin puutarhapolun puoleiselle reunalle rhodonurkkaukseen.

Päivän viimeisenä puuhana koulin vielä nepalinhanhikki Shogranin siementaimet. Isoimmat pääsivät hieman suurempiin purkkeihin (viisi mustemmassa mullassa tuossa keskellä). Vuorijumaltenkukkien siementaimet kolmas ja toinen rivi ylintä lukuunottamatta oikealta ovat kyllä kasvunsa hitaudessa aivan omaa maatansa. En ole nähnyt näkyvää kasvua varmaan sitten kesäkuun. Hitaaksi kasvajiksi noita ei suotta kuvata. Annan nyt vielä syyskuun puoliväliin kasvaa purkeissaan mutta sitten on jo pakko saada nuokin maahan. 

Lähes kaikki loput Shogranit koulin Lidlin taimilokerikkoon. Jätin alkuperäiseen idätyksessä käytettyyn karkkilaatikkoon loput paikalleen kasvamaan.  Kaikki saavat mahdollisuuden päästä maahan mutta tarvitsevat vielä hetken aikaa juurten saada kehittyä. 

Pitää nyt seurata sääennusteita tarkasti. Mikäli riittävän säännöllisiä sateita näyttäisi taivaalta tulevan kastelusta huolehtimaan siirrän loputkin taimet jo suunniteltua aiemmin maahan juurtumistaan jatkamaan. Riittävän pitkää syyskautta nyt toivoisin näille pienille taimenrääpäleille ehtiä juurtua ennen talven tuloa. Onneksi Shogranin siemeniä vielä jäi joten mikäli tämän vuoden taimet eivät selviäisi on niitä nopeakasvuisina helppo kylvää tarvittaessa keväällä toinen erä. Siemenkasvatuksissa ja pistokkaiden juurrutuksessa onnistuminen on bonusta kun kokeellisesti on testaillut miten myöhään aloitettuna vielä on mahdollista saada kasvatukset yleensäkään talven yli selviäviksi.