Haravointi on itselle melkoista pakkopullaa vaan ei auta. Syksyllä meidän pihalla ei heiluta haravan kanssa vaan ajellaan mieluummin lehdet silpuksi nurmelle. Mutta mäntyvaltaisen puuston kanssa ei pääse hirveästä määrästä männynneulasia. Jotka eivät maadu nurmikolle vaikka kuinka odottaisi ja toivoisi. Joten operaatio haravoidaan neulasia (ja luonnollisesti myös sammalta) ja pikkuisen nurmeakin oli taas tehtävä. Lehtikompostille ei ole varsinaisesti käyttöä koska en keksi pihastamme sellaista nurkkausta josta tuotos olisi pelkkää helposti maatuvaa lehtiä ja ruohoa. Koko piha tuli käytyä viikonlopun aikana läpi ja reipas 10 kottikärryllistä puutarhasäkkiin sullottuna jemmailtu metsän puolelle hyötykäyttöön. Osa katteeksi alppiruusuille, osa tasoittamaan metsän kuoppia josko multatilaa saisi sitten korotettua hortensiolle kunhan ehtii ja istutuspenkin laidaksikin sitä jopa päätyi. Ensi vuonna taitaa kyllä loppua sijoituspaikat tontilta ja kärrättävä vaan jäteasemalle koko haravointisaalis.
Kukkapenkitkin tuli haravoitua, neulasta riitti valitettavasti sielläkin. Multaa en ehtinyt lisäämään tilalle mutta onhan tuo jo heti siistimmän näköinen ilman lehtikasaa ja neulasia.
Melkoiset keot haravointituotosta. Saa toimia multatilan rajaajana. Jotain maskeerausta varmaan m
ullalla ja varvikolla jos virittelisi etulaitaan. Alppiruusu
Cunningham’s white taitaa saada kyllä siirron edemmäs kunhan taimitilaus Paratiisin taimitarhalta toukokuulla saapuu ja kesähortensia
Bougie pääsee maahan.
Kun tuosta haavasta pääsisi vielä eroon.
Pensasaidan kävi appiukko leikkaamassa ja ärsyttävä lyhyehkö oksanpätkä kerätty säkkiin ja surauteltu samantein viimevuotisella hankinnalla Boschin leikkavalla silppurillamme. Oksasilppu päätyi pensasmustikoiden katteeksi.
Vähän vieressä olevan rinnepenkin parantelukin on edistynyt. Mutta siitä seuraavaan tekstiin varmaan enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti