Toukokuun kukkarunsauden jälkeen kesäkuun alku on hetken aina kukkien osalta hiljaisempaa kautta. Alppiruusut juuri aloittelevat ja pionit kasvattavat vasta nuppujaan. Kurjenmiekat aloittivat kuitenkin ja toinen tarha-alppikärhöistäkin avasi vähäiset kukkansa.
Pinkkiin vivahtava pitsinen tupastiarella Wherryin kukinto.
Vieressä perinteisempi rönsytiarella.
Levisia Little Plum selvisi kuitenkin talvesta vaikka näytti loppukesästä puolikuolleelta. Ihana kalliopenkin väripilkku.
Patjarikoista (saxifraga arendsii) on ollut mukavan pitkä ilo, Purpurteppich.
Patjarikoista valkoinen on jo useampi vuosi sitten hankittu Schneeteppich. Vieressä pinkimpi voisi olla Triumph tai Peter Pan tai ihan vaan joku siementaimi.
Hennompi pinkki jää nimeltään mysteeriksi, siementaimikin saattaa olla kyseessä.
Muutamalla kukalla jaksaa rinnepenkistä siirron saanut tarha-alppikärhö jonka nimi on tainnut jäädä unholaan. Nimi on ärsyttävästi melkein kielen päällä mutta muistiinpanoista en sen nimeä löydä eikä googlekaan tähän hätään auttanut nimeä muistamaan.
Violetit jättilaukat selvisivät talvesta uuteen kukintaan.
Nimetön lapsuudenkodin pihalla kasvanut kurjenmiekka.
Viimeinen pienemmistä tulppaaneista kukkii vasta nyt, Garden of Clusius.
Peppermintstick oli koostaan huolimatta myöhäisempi kukkija.
Raaskumpien puiden tilannepäivitys vielä loppuun. Kääpiöivän omenapuu Vuokon latvanhan söi siis talvella jänis. Etupihan rautatieomenapuun leikkeli ihan tämän talon emäntä itse kevättalvella.
Harras odotus palkitaan ja Vuokon latvan seudusta versoo uutta kasvua. Eiköhän noista jommasta kummasta vielä uusi latva synnytetä.
Rautatieomenapuun oksat ovat alkaneet haaroa uutta kasvua oikein lupaavasti. Eikä onneksi vesiversoja näy mieltä hiukan arveluttaneen rankahkon leikkuun jäljiltä.
Taitaa tästä vielä kunnon riippapuu syntyä.
Muisinvirkistykseksi vähän surkea lehdetön näky leikkauksen jälkeen.
Sade onkin hoitanut eilisestä reippaammin kuuroin kastelua. Alppiruusu Royal Rosyn kukat tuntuvat kärsineen kuivuudesta jotka ovat heti aukeamisestaan lähtien olleet nuupallaan. Toivottavasti joku esittelykelpoinen kukka siitäkin vielä aukeaisi. Pionit valmistautuvat jo kovaa vauhtia kasvavien nuppujensa kanssa yhteen kesän komeimmasta kukinta-ajasta. Viimein alkoi kunnon kesä.
Välillä tulee pieniä katveaikoja ennen seuraavaa kukkivaa kautta. Nyt minulla on selvä ukkolaukkojen kukinta ja tietysti vanhat pihasyreenit kukkivat ihan hurjana. Sammalleimut loistavat edelleen ja samoin pienemmät kurjenmiekat…. Ja lemmikit tietysti. Myös osa keijunkukista kukkii kera tiarellojen (kaunis tuo tupastiarellasi). Myös kullerot ovat kukinnan alussa. Atsaleat tietty.
VastaaPoistaMutta kunhan pionit aloittavat tulee selvä lisäys kukkaloistoon :).
Iloisia odotuksen hetkiä puutarhakierroksilla.
Pitkälti samoja kasvivalintoja sielläkin. Keijunkukat eivät vielä ole ehtineet kukkaan minulla, kukkavarsiaan vielä kasvattelevat.
PoistaVoi jestas tuota tupastiarellaa! Meillä se ei oikein tunnu viihtyvän. Kaksi tainta olen ostanut: ensimmäinen eli kaksi vuotta, toinen vain yhden kesän. Ja niin kun olisin siitä pitänyt! Kunhan äitini rönsytiarella kasvaa sen verran, että siitä saa jakotaimen, kokeilen sitä.
VastaaPoistaMeilläkin ehkä olisi ollut hiljaisempaa kukkarintamalla, ellei joka paikkaa täyttäisi lemmikkien sinivalkoinen meri. Nyt ukkolaukat aloittelevat, joten niistä tulee komeasti väriä joka puolelle ennen pionien kukintaa.
Tuo nimetön kurjenmiekkasi taitaa olla samaa mitä minulla. Sillä ei kai ole sen kummempaa nimeä kuin vanhanajan saksankurjenmiekka. Siitä on sitten jalostettu eri lajikkeita.
Mukavaa viikon jatkoa!
Sinulla on kyllä komea lemmikkimeri. Harmi ettei tupastiarella ole pihallasi suostunut viihtymään.
Poista