Sunnuntain tilaus saapui Heikkisen kukkatarhalta varsin nopeasti kahdessa päivässä. Kipaisin hakemassa paketin lähikaupalta heti töiden jälkeen. Taimet olivat virkeitä joskin kärhö oli laatikossa nurinpäin. Onneksi näyttäisi olevan kuitenkin kunnossa rankemmasta matkasta huolimatta.
Siinä ostokset rivissä. Vasemmalla vielä lehdetön syyshortensia
Dart’s little dot, vieressään loistokärhö
Clematis Pink Fantasy. Etummaisena kaksi keijunkukkaa
Heuchera Milan, pirteän vihreä
Heuchera Lime Marmalade, tummanvioletit
Heuchera Forever Purple x2, punaiset
Heuchera Berry Smoothie. Oikealla kyläkurjenpolvi
Geranium pratense Summer Skies (kerrottu vaaleanvioletti kukka jonka kertaalleen olen kokeillut mutta kuoli). Ja vielä kukkivana saapuivat patjarikot
Saxifraga arendsii Triumph ja P
eter Pan.
Keijunkukat saivat paikat etupihan penkin reunalta. Useampi raasku keijunkukka on mutta ihan kuolleeksi en vielä yhtäkään varmuudella tuominnut. Joten tilaa tekivät viime kesän vihreiksi jääneet keijunkukkien siemenkasvatukset. Kärhön istutin tarhalyhtykärhö
Princess Katen viereen. Toivottavasti ne kaksi muuta viime kesänä nousematta jättänyttä kärhöä eivät nyt keksi tehdä ylösnousemusta kuolleista jota kaiketi joskus tapahtunut. Tähän pitäisi riittävän korkea puutarhaobeliski vielä ostaa ainakin jos Princess Kate tuosta nyt nousee kuten toivon. Vielä ei viherrystä siinä nähtävillä, toivottavasti juurelta vielä ilmestyy.
Laitoin sitten keijunkukan siementaimet omenapuun juurelle takapihalle hätäsijoitukseen. Saattavat jäädä tuohonkin. Kyseinen paikka on vielä kesken, kunhan mietin miten tuo kohta olisi hyvä toteuttaa. Nyt nurkassa kasvaa raparperi ja yksi omenapuu sekä viime loppukesän hankinta keltaluumu.
Syyshortensia ja patjarikot pääsivät takapihan rinnepenkkiin. Tikun kohdalla myös kukkapenkin puolelta lähemmäs toivottua kiipeämiskohdettaan pihlajaa siirsin tarha-alppikärhön (jonka nimi näköjään nyt hukassa).
Eilisiltana jo nappasin patjarikosta tuppaita rinnepenkin toiseen kerrokseen juurtumista yrittämään. Haaveissa siintää tietenkin vihreänä patjana näkyvä kerros josta punavartiset maksaruohot nousevat, todellisuusko lienee pienet yksittäiset tuppaat siellä täällä ;). Kastelua tuo nyt vaatii että juurtuisivat.
Eli tuohon rinnepenkin vasempaan alaosaan istutin syyshortensian ja patjarikot heti sen alapuolelle. Toisella tasanteella patjarikon juurrutusyritykset.
Ja olinkin jo keksinyt että valkovuokoiksi luulemani nuput olivatkin balkaninvuokkoja
Anemone White Splendour. Nyt ne olivat auenneet kevään toistaiseksi lämpimimmän päivän ansiosta. Auton lämpömitari näytti peräti 17 astetta. Toivottavasti ne valkovuokotkin vielä nousevat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti