lauantai 30. heinäkuuta 2022

Jos vielä yksi istutusalue

 Mies sitten ääneen eilen tuumaili josko kannattaisi vielä rannan portaidenkin vierustaan yksi istutusalue perustaa ja istuttaa siihen puu kun tuskailin mihin saven ja mullan oikein mahdutamme. Pari tuntia tuumailin, kävin silmäilemässä aluetta ja epäilin turhan haasteelliseksi paikaksi. Noinkohan kiviäkään reunaksi enää riittäisi kun ei kalliolle pelkkää multakasaakaan voi lapioida. Sitten aloin jo mielikuvituksessani nähdä ne miehen pohtimat valot puussa mitä saunarakennuksen ikkunasta sitten talvisin ihaillaan. Pakkohan se on toteuttaa. Sitä olen nyt sitten eilisestä  puurtanut kun ensin kuskailin hyötytarhan vierustalle savimaata pohjalle ja lapion valmiin multakasan suunnilleen tasaiseksi kerrokseksi tulevaa nurmea tasaamaan. Kolea sadekeli tänään oli siinä määrin sisätiloihin houkutteleva että työaika rajautui iltaan sateen tauottua. Valmista ei ole vielä lähellekään mutta pikkuhiljaa homma etenee. Reunan rajaan kivillä joiden taustalle penkin puolelle olen kuskannut savisempaa maata tukemaan ja keskemmälle pyrin saamaan multaisampaa maata istutuksille. Kottikärryjen reitti on hivenen mutkitteleva kulkien tontin reunaa pitkin ensin polkua ja kurvaa sitten kesäkeittiön ja terassin pöydän välistä terassin kautta kalliolle jossa on kippauspaikka. Kottikärryjen kyydissä on ollut vaihdellen kiviä reunukseen, multaa ja savea. Useimmiten multakyydin mukana on tullut myös kivikuljetusta niitä kun multaa kärryyn lapioidessa on sattunut löytymään varsin iso määrä. 

Mutta ensin pakolliset kukkakuvat silmien iloksi. 

Punahattu Magnus on saanut jo hennon vaaleanpunaista sävyä terälehtiinsä.

Nimetön melko pienet kukat tekevä päivänlilja

Päivänlilja Canadian Border Patrol aukaisi seuraavan kukkansa

Kärhöobeliskia koristavat edelleen tarhalyhtykärhö Princess Kate ja loistokärhö Pink Fantasy

Princess Kate lähikuvassa sadepisarat terälehdillään

Useampi kukka jo tarhaviinikärhö Avant Gardessa ja tarkkasilmäinen voi havaita vielä useampia nuppuja.

Päivänlilja Entrapment

Suosikkini syysleimuista Early Red. On mielestäni täydellinen kaveri taustan punahatuille.

Välillä keijunkukkiakin kun ovat niin sievät penkin reunuskasvit väriä ilman kukkiakin antaessaan.

Nimetön erikoisuus, jotain geenejä ehkä Midnight Roselta kun niiden joukosta tämän joku vuosi sitten Viherlandiassa bongasin.

Toinen suosikki keijunkukista, kenties Spellbound tai sitten ei.

Sitten ne ruskean ja harmaan sävyissä esiteltävät istutusaluekuvat. Nimettäköön tähän hätään alue vaikkapa porraspenkiksi.

Paikkana on siis rantaan menevien portaiden vieressä sijaitseva kalliotasanne. Taustalla häämöttää lumikärhö kiipeilemässä rajan lähellä sijaitsevien pihlajien runkoihin. Yhden haavan tuosta kaadoin ja kaivoin isoimman osan juurakkoa pois.

Kaikki kivet kuskasin tuohon kottikärryillä. Eilisen aikana homma oli edennyt tähän pisteeseen. Isommista kivistä pyrin saamaan riittävän tukevan reunuksen jonka päälle latoa lisää kiviä.

Tänään jatkoin urakkaa ja sain työn tähän vaiheeseen. Hiukan lisää korkeutta kivireunukselle syntyi. Melkoista palapeliä etsiä edes kohtuullisesti viereisiin kiviin istuva kivi.

Luonnollisesti puutarhurin apulainen oli hengessä mukana. Uskollisesti Patu kulki jokaisen kottikärryllisen edessä (välillä ihan tientukkeenakin) lastia hakiessa ja lastia tuodessa. Rantaan kulkevat portaat tosiaan aivan vieressä.

Rannan suunnasta näkymä tällainen. Tästä suunnasta harvempi aluetta katselee ellei minua lasketa kun olen kulkenut lumikärhöpenkille lähemmäs kukkia ihastelemaan. Jatkossa tuolla ylhäällä on saunarakennuskin. Kivistä on hankalaa määräänsä korkeampaa reunusta tukevasti rakentaa joten taidan suosiolla tehdä penkistä alaspäin viiston tai jopa hiukan kummulle jäävän jotta lapion paikkeille suunnitellulle puulle tulisi riittävän syvä multatila. Mullan pinta tulee nousemaan samasta syystä myös osin tuohon kallion viistolle osuudelle jonka suunnittelen myös kivin reunustavani.

Nyt saa auttaa ideoimaan erityisesti minkä puun tuohon istuttaisin. Muustakaan istutettavasta ei ole vielä mitään käsitystä. Puu saisi olla ihan korkeammaksikin kasvava jotta ylhäältä saunaltakin sen voisi nähdä. Ruusuorapihlaja Toba ollut yksi vaihtoehto, mahtaisiko tuossa viihtyä. Vyöhyke siis III, paikka melko etelän suuntaan mutta järveltä voi käydä kylmäkin tuuli joten erityisen suojaisaksi en kehuisi. Maaperä happamahko, kosteusolosuhteet vielä hiukan auki miten tuo savisempi reunaosa tulee siihen vaikuttamaan. Anoppilasta tuli jo ehdotukseksi tuija mihin en nyt arvellut tarttua. Olisihan se toki ihan peittävä ympäri vuoden huomioiden että naapurin sauna on tuossa pusikon takana mutta mielestäni ehkä maailman tylsin vaihtoehto pihalle istuttaa. Onhan se ihan kiva ensin huhkia tunteja ellei toistakymmentäkin tuntia ja sitten täräyttää paikalle tuijaa ja tuiviota :). Vähän kuin suunnitella juhlalounasta ravintolaan ja päätyykin lähikebappilaan aterialle.








6 kommenttia:

  1. Mieltä kutkuttava urakka teillä menossa. Saattaisin valita paikalle pihlajan, ehkä valko- tai keltamarjaisen. Pihlaja on sitkeä, sietää kohtuullisen kuivaa maata ja on vähään tyytyväinen. Sopisi metsäiseen ympäristöön hyvin. Talven se olisi ilman lehtiä, mutta puun riippuvat oksat ovat kauniin muotoiset, myös valoin korostettuina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita pihlajiakin olen itse asiassa myös katsellut ja luulen johonkin vielä tulevan ja tuossa varmaan pärjäisi kyllä. Tässä on yllättäen noita paikkavaihtoehtoja useampi tarjolla joten alkaa olla valinnan vaikeus :) Valkoiset marjat olisivat kyllä koristeelliset.

      Poista
  2. Kaunista kukintaa. Uudesta istutusalueesta tulee varmasti tosi kiva.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti olen jo puu- ja pensasvaihtoehtoja selaillut saadakseni tuohon jotain muutakin katseltavaa kuin kivet ja multa. Uskoisin kyllä tuosta vielä ihan hyvältä näyttävää syntyvän.

      Poista
  3. Nauroin makeasti noille parille viimeiselle lauseelle :D Osuva vertaus kerrassaan! Minulta myös ääni pihlajalle. Niissä on toinen toistaan hienompia lajikkeita ja upean kukinnan lisäksi kaunis syysväri ja marjoja linnuille. Mukavaa elokuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että joku muukin ymmärtää tunteen tuijista. Kun mieskin toivoo luonnonmukaista ja mielellään havuja niin ei oikein olla samalla aaltopituudella näistä puutarhahommista :D. Olen alkanut kallistua Arnoldinpihlaja Kirsten Pinkin kannalle. Kerrankin olisi paikka vähän kookkaammallekin puulle antaa kasvaa.

      Poista