Elokuun perhoset

 Eilen aurinkoisella etupihalla oli mukava seurata perhosten liihottelua kukasta toiseen. Punahatut ovat erityisesti perhosten mieleen vaikka syysleimuissakin ne käväisivät. Tässäpä ensin iloksi otoksia sitruunaperhosista ja nokkosperhosista nauttimassa punahatuista.

Tässä nyt ei perhosta mutta pitihän eilen auki ollut päivänlilja Crinkled Fantasyn kukka saada mukaan.

Pari muutakin otosta etupihalta ilta-auringossa piti ottaa. Kerrankin miehen työauto ei seissyt tien laidassa kuvien ottoa häiritsemässä. Kukkakuvien taustalla ei kirkkaanvärinen pakettiauto oikein toimi. Nyt sain viimein talonkin suunnasta pari yleisotosta etupihalta.

Penkin reunan keijunkukkiin olen tyytyväinen. Antavat koko kesäksi talvesta ensin toivuttuaan väriä. Tien toisella puolella oli vielä joitain vuosi sitten kerrostalot mutta ne purettiin pois ja nyt tilalla on enää pelkät terijoen salavat ja hoitamaton vapaasti kasvanut heinikko. Ei ole tokikaan harmittanut maisemanmuutos.

Punahatut ovat sijoittuneet tien puolen laitamille. Tilaa nyt sattui tuolloin löytymään paremmin toiselta laidalta ja toisaalta tien laidan puoli on isomman osan päivästä auringossa kun talon varjo ylettää osaan penkkiä. Vasemmalla rautatienomenapuu jonka vieressä nurmikko alkaa jo kellertää. Veikkaan syyksi myös kuvan ulkopuolelle jäävää isoa mäntyä ja sen vieressä kasvavaa pihlajapuskaa. Etupihalle on sen verran vaivalloista vedellä kasteluletkuja että en jaksa ryhtyä puuhaan kuin äärimmäisen pakon edessä (=kukkapenkin kasvit alkavat kärsiä kuivuudesta)

Kun nyt yleiskuvia alettiin esitellä niin esitellään sitten myös ne osat tonttia joiden näkymistä yritän normaalisti kuvista rajata pois. Ei auta kuin kestää tämä kesä näillä näkymillä ja ensi kesänä sitten päästään siistimään.

Takapihan nurmikko on tosi kivan näköinen muhkuroilla ja mulloksella kaivinkoneen jäljiltä. Koneita tulee syksyn aikaan pyörimään tähän vielä lisää ja kauheammaksi nurmikko muuttuu kun nuo pihaa piristävät iloisen keltaiset sähkökaapeleita sisältävät putket ja vesiputket kaivetaan maan alle.

Metsänrajan penkin reunus on myös täydellisen viimeistelty sivuun nostettujen muurikivien kanssa. Männyn oikealla puolella pelkkää mullosta joka tosin melko kivasti tasoiteltu. Noiden putkien vuoksi ei kuitenkaan nurmikon siemeniä ole lähdetty kylvämään ja kulkureitin oikeaa reunaa myötäillen odottavat ne edellä mainitut putkikaivannot joita on suunniteltu lokakuulle. Sitä ennen ei kannata tuota reunaa edes yrittää sen kummemmin täyttää ja tasoitella.

Varaston edessä odottaa vielä osa keväällä kaadetuista männyn rungoista pilkkomistaan. Kaverina muutama tyhjä kaapelikela. Kokeilin parilla pienemmällä haavan pölkyllä pilkkomista ja totesin etteivät omat kirveenkäyttötaitoni ole kummoiset. Osumatarkkuudessa oli toivomisen varaa. Mies lupasi ottaa ensi viikolla tehtävän hoitaakseen vapaaviikollaan ja toivon näiden tästä siistiytyvän pois.

Terassin suunnalta yläpiha on melkein pelkkää kalliota, onneksi puhdistettua sellaista. Terassin reunan kesäkukkaistutus ei taida kokonaisuutta pelastaa.

Ihan mukavasti on kalliot saatu kuopankin puolelta pestyksi. Melkoinen kuoppa eikö? Parin viikon päästä olisivatkin tulossa perustusten tekijät. Tolppien kanssa rakennuksen kuvitteleminen tuohon on taas hiukan helpompaa.

Viimeinen lomapäivä alkamassa. Ei tälle päivälle isompia puutarhasuunnitelmia. Ensin nyt pojan kanssa pyöräretki kaupunkiin ja varmaan myöhemmin muutamian viimeisimmin istutettujen kohtien kastelua.