Istutuspuuhat jatkuvat

 Muutama kukkakuva kärhöistä alkuun ja sitten jatkan hankintojen esittelyä.

Jalokärhö Pink Fantasyn ensimmäinen kukka aukesi etupihan penkissä. 

Tarhalyhtykärhö Princess Katen kukat vain lisääntyvät.

Saisi tuo obeliski vehreämpikin kahdesta kärhöstä jo olla. Pitää kokeilla ensi vuonna runsaampaa lannoitusta. 

Tarhaviinikärhö Pernille ei petä tänäkään vuonna. 

Toivottavasti myös Pernille hyötyy koristekirsikka Accoladea varten tehdystä multatilan laajennuksesta ja alkaisi kasvaa rehevämpänä. Samassa tilassa kasvavasta White Arabellasta ei ole varmaa havaintoa nyt, mielestäni senkin alkuja näin alkukesästä.

Sitten eilisistä istutuspuuhista tiedot muistiin muuallekin kuin omaan unohtavaiseen päähän.

Oli pakko saada edes yksi nepalinhanhikki Shogran pihalle jo kokeiluun. Taimi pääsi kallion rautatienomenapuun alle viihtymistään testaamaan.

Tällä on hienot kirkkaan pinkit kukat. Shogran leviää rönsyilla mutta pitäisi kestää matalana 10-15cm. Kukinta on kaunis ja melko pitkään kestävä eli teoriassa täydellinen kasvi tämän pihan nykytarpeisiin jos vain talvenkestoltaan riittävän varmaksi osoittautuu. Toiveenani onkin saada tästä ainakin tähän alueeseen ja kenties muuallekin rikkaruohojen kasvun estävä maanpeitekasvi. Tämän siemeniä tilasin aiemmin Seemnemaailmalta muiden ohella pussillisen mutta niiden kasvua on maltettava odottaa. Erän kylvinkin jo aiemmin toista viikkoa sitten.

Vielä kolmas yritys syysvuokon kanssa, hopeasyysvuokko Robustissima. Toistaiseksi talvet ovat näiden kanssa osoittautuneet kompastuskiveksi.

Robustissima sai paikan helmiorapihlaja Toban läheltä. Tässä levikepenkin alueella ei ainakaan talvimärkyysongelmasta menestymisen pitäisi olla kiinni.

Rentoakankaali Burgundy Glow oli muutama vuosi sitten kokeilussa rannan köynnösten juurella mutta kuoli ilmeisesti liian kuiviin oloihin. Uusi yritys tämänkin kanssa.

Puutarhapolun toinen riippapihlaja kaipasi myös maanpeittäjää alleen. Rentoakankaali leviää rönsyillä ja toiveenani on saada tähän kohtaan värikäs koko alueen kattava maanpeittäjä. Levikepenkistä siirsin samalla vielä yhden rotkolemmikin tähän lisää ja yksi uusi rotkolemmikki Variegata sai myös paikan.

Rönsytiarellan siirsin Burgundy Glowin tieltä rantaan jossa jo yksi Elizabeth Olivieriksi olettamani rönsytiarella tuntuu viihtyneen.

Nukkapähkämön halusin yhdistää porrapenkin tummiin purppuraheisiangervo Midnightin lehtiin. Tuuli oli napakka joten edustavaa otosta ei tähän hätään nukkapähkämöstä saanut mikä hortensioiden välissä nyt kasvaa. Eiköhän tuo kasvaessaan saa ryhdikkyyttä.

Saman porraspenkin takaosaan istutin kokeiluun ketoneilikka Brilliantit.

Yksi kukka vielä oli kukkien väriä demonstroimassa. Tässä kohti penkkiä ei multaa ole järin paljoa kun kallio tulee alta vastaan joten toivottavasti näistä oletettavasti vähään tyytyväisistä neilikoista saan toimivan maanpeiton tähän kuivaan ja aurinkoiseen kohtaan pihaa.

Viimeisenä tämän postauksen uusista kasveista kivikkotörmäkukka (scabiosa) Kudo White joka on korkeudessaan maltillisempi vain 45cm luokkaa toisin kuin useampi muu lajiketoverinsa. Laitoin tämän nyt ensihätään ison kalliopenkin alueelle päivänliljojen vierustaan mutta paikka saattaa vielä hyvinkin vaihtua. Toivon että osoittautuu talvenkestäväksi ja pääsen jakamaan tätä jatkossa muihinkin kohtiin. Nyt en raaskinut ostaa kuin yhden taimen testiin. Kukinta-aika tälläkin luvataan pitkäksi jopa keväästä syksyyn mikä on perennalle erinomainen ominaisuus.

Eilisillan iloisesta yllätyksestä loppuun vielä kuva. Olin jo lähdössä sisälle illan hämärtyessä kun silmäni osuivat kulkuväylän soralla kasvavaan ilmestykseen. Rotkolemmikin siementaimihan tuossa keskellä soraa sitkeästi kasvoi. Kaivoin luonnollisesti arvokkaan taimen kiireesti parempaan turvaan kukkapenkin puolelle talteen pois jalkojen tallottavista.

Pääsin vielä eilen illalla jatkamaan pihapuuhia ja sainkin rinnepenkin vanhaa osaa perusteellisesti käytyä läpi. Penkkiin pesiytyneet vuohenkellot kaipasivat huomiota ja nyt ostetuissa taimissa oli mukana myös yksi korkeampi syysleimu joka kaipasi itselleen paikkaa. Valitettavasti pelkkä kitkeminen ei vuohenkellojen kanssa ole avuksi koska niiden paksu juurakko jaksaa kyllä tuottaa tilalle loputtoman oloisesti uusia varsia. Joten nostelin niiden esiintymisalueelta mahdollisimman tarkkaan syysleimuja ylös ja yritin löytää myös vuohenkellojen paksummat juurakot pois seasta. Tuskin onnistuin täydellisesti mutta ehkäpä uudet vuohenkellokasvustot ovat selvästi rajallisempia jatkossa kuitenkin. Muutama männynjuuri samalla penkistä löytyi mutta ei mitään katastrofaalista niiden osalta kuitenkaan. Rinnepenkin vanha osa muutenkin kaipasi kasvien järjestelyä ja suoraan sanoen muidenkin rikkakasvien kitkemisen tarve oli varsin ilmeinen myös. Osa kasveista oli tilapäismajoituksessa viime kesältä saunan kulkureitin haukattua osan penkistä pakottaen pikaiseen kasvien siirtoon. Matalammat kasvit eivät nyt kaivelemani penkin osasta muutenkaan edes ole enää näkyneet koska tuo osa penkkiä jäi rakennusprojektin jäljiltä muuta osaa matalammaksi. Laitan parannellusta rinnepenkin alueesta huomenna vielä oman postauksen.