Kottikärryurheilua

 Upea lämmin keli on vauhdittanut lumien sulamista ja piha on jo melkein täysin lumeton. Viimein ihan kunnolla aukesivat ensimmäiset krookuksetkin. Lumikellojakin on noussut lisää ja näyttää oikein ilahduttavasti siltä että paikoillaan viihtyvät ja lisääntyvätkin jopa. Yhden lumikellon löysin kukkimasta Hortensia Early Harryn penkistä. Toissavuonnahan sinne istutin mutta ehdin jo arvella paikan olevan liian kuiva sille pärjätä. Valitettavasti naapurin rajapenkissä ei tänä vuonna juuri krookusten kukkia tulla juuri näkemään koska pupunen kävi aterioimassa. Valpas koirammekin iltahämärässä asiasta ilmoitti katsellessaan muristen ulos. Siellähän se jänis penkissä kyhjötti ja sai kyllä vauhdikkaan lähdön koiran avustuksella. Jänikset loikkivat sellaista vauhtia ettei koirallamme ole mitään mahdollisuuksia kiinni saada vaikka töppöjaloistaan huolimatta kovaa pääseekin.

Ensimmäiset auenneet krookukset olivat näitä hennon liiloja.

Muutama kasvaa jo pareittain. Ei ihan vielä toivottu kukkarypäs mutta suunta on oikea. 

Lumikellon Galanthus Woronowii yksinkertainen versio on hiukan kerrottua kaveriaan helpompi kuvattava. 

Tasaisin välein lumikellot nousevat terassin penkissä (juu, on siivoamaton hyvinkin).

Sitten pihapuuhiin. Rannassa on tapahtunut jo edistymistä. Kanto saikin lähdön jo alkuviikosta kun routa tarpeeksi suli. Appiukko kävikin lukaalin kanssa sen yksin irroittamassa. Loput juurakotkin kuokki pois ja miehen ehdittyä taas kotiin hoitivat yhdessä jo jäteasemallekin. Eilen ahkeroimme miehen kanssa kottikärryillä sorakuormaa rannan nuotioalueelle. Nyt kyllä tuntee lihaksillaan työtä tehneensä. 

Reilumman kokoinen läjä soraa odotti etupihan puolella. Lapiolla vaan kyytiin. Pieni apulainenkin hetken halusi lastaamisessa ”auttaa”, ei nyt ehkä varsinaisesti puuhaa vauhdittanut mutta pieni tauko ei yhtään haitannut.

Siitä sitten takapihan poikki kärräämään. Mukava pieni ylämäki melkein koko matkan. Määränpää häämöttää tuolla juuri tarkasti katsoen erottuvan kesäkeittiön takana.

Kalliolle noustessa on tehtävä vielä pieni spurtti jaksaakseen jyrkemmän kohdan ylös asti puiden juuria väistellen. Polku tuossa kuvan reunassa. 

Sama kohta toisesta suunnasta.

Maa-aines oli jo toki tasoiteltu, uppopumpulla laskettiin vettä edellisiltana rutkasti varmistamaan maan tiivistyminen. Soran pudottamista varten oli viritelty tuollainen vahvempi kuormauspressu tms. josta oli hyvä liusutella sorat ylhäältä alas.

Vielä alle kangas estämään soran sekoittuminen alla olevaan hiekkaan.

Ja pikkuhiljaa lasti kerrallaan sora lisääntyi.

Päivän urakoinnilla selvittiin. Koska alla kuitenkin oli routimaton maa-aines ei tuota soraa laitettu kuin ehkä maksimissaan 10cm. Katseltiin melko lailla vaateriin tuo taso.

Ensi viikolla vuorossa on vielä kivituhkalle sama kuljetusoperaatio jonka jälkeen vielä laatotus. Laatatkin on jo tilattu, saattaisivat tulla ensi viikon aikanakin koska kuljetukseen siirtymisestä tuli ilmoitus. Tuohon rannan puolelle jäävän penkereen tukemiseen vielä ratkaisu mietinnässä. Jonkinlainen kivimuuri kaiketi siihen laitetaan. Onpa työmaa 😅. Yritän tänään saada aikaiseksi hiukan kevyemmän puuhan ja käsitellä miehen tuomat neljä lavakaulusta puuöljyllä. Niistä syntyisi kaksi uutta kasvatuspaikkaa hyötytarhaan. Toiseen siirtyvät ainakin mansikat.