Pensasostoksilla

 Viikonlopun kauppaostoksille tuli lisähintaa Hankkijan kautta kurvatessa. Muutama pensas lisää löytyi isoa kalliopenkkiä täyttämään. Alehintaankin peräti muutama. Puistoatsalea Tarleenan ostamista olen muutamankin vuoden jo pohtinut mutta rajallisesta tilasta johtuen edelle kiilasivat atsaleat Ruususen Uni sekä Double Pink. Nyt Tarleenakin sai mahdollisuuden. Pallohortensia Pink Annabellen sarja sai jatkoa hieman kookkaammaksi jopa kaksimetriseksi kasvavalla Sweet Annabellella. (Porraspenkkiin siis istutin viime kesänä jo Ruby Annabellen ja valeistutuksessa odotti myös Pink Annabelle.) 

Vadelmien rivistö sai nyt myös kahdella lisälajilla täydennystä kun löytyi muuta tilaa viereen istutetulle pikkujapaninhortensia Living Pinky Promiselle (jonka hankinnasta en näköjään ollut blogiin viime kesänä päivittänytkään josta syystä vasta melkoisen etsinnän jälkeen löysin nimen sähköpostin lähetettyjen kansiosta jouduttuani reklamoimaan muiden samassa lähetyksessä tulleiden muiden kasvien kohtalosta. Ei kannattaisi näköjään siivota sähköpostia liian tehokkaasti kasvitilauksistakaan. Onneksi nimi ja sitä myöten pensaan odotuskorkeus lopulta selvisi.)

Hankinnat rivissä. Vasemmalta puistoatsalea Tarleena, edessä pallohortensia Sweet Annabelle,  pensasvadelma Ville ja vadelma Stiora. Takana tarhakellokärhö Aljonushka.

Aloitin kuitenkin istutukset helpommasta kohteesta. Vadelmien kanssa ei tarvinnut liian suuria pohdintoja mihin kohtaan ne nyt kannattaisi laittaa. Vaihtoehtoja oli kuitenkin vain kaksi istutettavaa ja nekin vierekkäin.

Joten pikkujapaninhortensia Living Pinky Promise ensin tieltä pois.

Hieman lisää multaa ja vadelmat paikalleen. Vasemmalle 100-150cm jäävä pensasvadelma Ville ja oikealle Stiora jolle mittaa pitäisi kertyä 150-200cm. Nuo vadelmatuet pitäisi muutenkin viritellä hieman tukevammin maahan kuten roikkuvista tukivaijereista voi päätellä. Ainakin Stioralle pitäisi tukea jatkossa myös viritellä. 

Seuraavaksi ison kalliopenkin puolelle istutuksia suunnittelemaan. Tämä olikin jo hieman enemmän pohdintaa aiheuttava tehtävä. Jonkinlainen järkevä pensaiden tulevat koot huomioiva ajatus niiden istutukseen piti yrittää saada. Saa nähdä miten ennustekoot tässä pihassa pitävät paikkaansa mutta ainahan voi myöhemmin paikkoja vaihtaa jos muiden eteen sattuu kuitenkin suunnittelusta huolimatta kasvamaan se korkeampi yksilö.

Purkkien ja paakkujen kanssa ensin hieman suunnittelua järkevistä asemista.

Harmillisen heikosti erottuvat pienillä silmuilla olevat pensaat joten pientä kuvakäsittelyä sallittakoon. Kuvassa alhaalta ylös puistoatsalea Tarleena (100-140cm) saunan suunnalta katsellessa isoiksi 2-3 -metrisiksi kasvavien Kuutamo- ja kesähortensian eteen. Sitten pallohortensia Pink Annabelle (80cm), komeakotakuusama Monet (70cm) syksyn valeistutuksesta siirrettynä, korkeimmaksi näistä uusista hankinnoista kasvava pallohortensia Sweet Annabelle (100-200cm) ja viimeisenä pikkujapaninhortensia Living Pinky Promise (60-70cm)

Tarhakellokärhö Aljonushka (100-200cm) oli puhdas heräteostos. Kylttiä katsellessa osui silmään maininta kasvattamisesta maanpeittona ja heti tuli mieleen että tähän kookkaimpien kivien kohtaanhan voisi laittaa maata myöten kasvamaan ja kivien päälle roikkumaan tällaisen hieman matalammaksi kasvavan kärhön. Saa nähdä miten idea käytännössä toimii.

Vielä yhden kaivuuprojektin päätin ottaa ja tehdä kunnollisen multatilan koristekirsikka Accoladelle. Paikka kun alunperin oli tehty hieman matalammaksi kasvavalle puulle ja multaa sen mukaisesti. 

Nurmikkoa ja pintamultaa siis pois.

Syvemmältä löytyy hiekkaista soraa jota kärräilin puutarhapolun pohjaksi polkua tasoittamaan. Kaivanto jäi illalla vielä kesken mutta tähän pisteeseen asti ehdin. 80cm syvyys olisi ilmeisesti jonkinlainen ihanne kaivannolle ja metri leveyttä, jos nyt edes lähemmäs noita mittoja pääsisin. Tuossa kasvaa kuitenkin kaksi kärhöä joten koko aluetta en halua uusiksi kaivaa.

Viimeisenä pikkupuuhana siirsin makeakirsikka Iputjin viereen rinnepenkin laajennuksen päätyyn perhosorvokki Frecklesin. Japaninhiirenporras Metallicumit ovat puuksi kasvatetun purppuraheisiangervo Diabolon vieressä. Nyt syksyn valeistutuspenkissä ei ole enää valeistutuksia vaan ainoastaan suunnitellusti siihen jäänyt jalosyreeni Belle de Nancy. 

Ja niinhän siinä muuten kävi että ensimmäinen Koska kukkii -veikkaus on mennyt virallisesti pieleen. Kevätkurjenmiekka Painted Ladyn piti kukkia vasta 20.5. Eilen näky oli kuitenkin jo tämä. No kivahan noita on jo aiemminkin päästä katselemaan :).

Nyt aamupalaa ja josko sitten kaivantoa jatkamaan. Ajatuksena olisi tänään viimein istuttaa varastossa säilytetyt puut paikoilleen kun ensi yöksi ei pakkasta enää ole luvattu. Lämpenevää sunnuntaita!