perjantai 26. kesäkuuta 2020

Kivikkokasvinäpertelyä

Illan projektina oli metsänreunan penkin edustan siistiminen. Yritin parhaani mukaan kaivaa puutarhalapiolla heinät ja varvut pois. Päälle n. 5cm kerron multaa. Pohjalle jäi mullan ja hiekan sekoitusta. Kivikkokasvit tyytyvät vähään joten en panostanut paksumpaan multatilaan.

Tästä lähdettiin.

Hiukan kitkentää. Onneksi ei viihtyneet rikkakasvitkaan.

Uutta multaa ja istuttamaan. Reunaan asettelin mehitähtiä yksi kerrallaan.

Ostomehitähdet (Sempervivum Cay) jaoin myös yksittäisiksi. Kaikki mehitähdet olleet idioottivarmoja juurtujia ja leviävät varsin hyvin uusilla ruusukkeilla joten en näe järkeä istuttaa yhdeksi klimpiksi. Hyvin pian kävisi kasvutila ahtaaksi.

Tuohon pääsivät jo riittävän hyvin juurtuneet Turkestanin maksaruohojen (sedum ewersii) pistokastaimetkin. Näille tuli hiukan paksumpi multa.
Takapihan pikkupenkistä revin violetein kukin kukkivaa harmaa-ajuruohoa (Thymus praecox) sekä oikealla valkomaksaruoho (Sedum album). Molemmat vähään tyytyviä. Tyrkkäsin vaan multaan ja uskon tuohon juurtuvan.

Kuopion reissulta mukaan tarttunut Sedum pachylados White Diamond. Olikin uusi tuttavuus. Minulla on vähän keräilyvimma maksaruohoihin, erityisesti sinervään taittuvan lehdistön omaaviin. Kunhan ei kuki keltaisin kukin. Tämä nimensä mukaisesti kukkii valkoisena mutta enemmän näen lehdistöllä arvon maanpeittona.

Ja tässä valmis osuus. Mehitähdet saisivat levitä kehystämään reunaa.  Rantaan kulkiessa on nyt kivempi katsella muurikivien laitaa.

Ettei totuus unohtuisi. ;) Toinen laita kaipaisi edelleen myös siistimistä. Melkoinen urakka erotella heinät ja hopeahärkit sammalleimuista.

Ja jälleen sadetin oli päällä ettei helle nuuduta heti uusia taimia. Ensi viikolle on luvassa epävakaisempaa ja huomenna ehkä ukkostakin joten kentien luonto hoitaa taas kastelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti